Minitreenit

Taas myö pidettiin minitreenit tuossa omalla pihalla. Ensin seuruutin Ritaa parkkipaikalla ja otinpa muutaman paikallamakuunkin. Koira oli aika rauhallisessa mielentilassa.

Siirryttiin pellolle. Otettiin ensin meistä pois päin kävelevä maalimies, ja tämä meni heti ensimmäisellä mallikelpoisesti. Lisättiin siis haastetta ja maalimies jutteli ja kehui koiraa. Tämäkään ei tuottanut ongelmia, vaan ilmaisu oli nopea ja hyvä. :)

Sitten ohi kulki nainen, ja maalimies juoksi naisen luo, ja he kävelivät vierekkäin (2m etäisyydellä toisistaan). Rita meni alkuperäiselle maalimiehelle, otti rullan ja kiersi naisen. Ilmaisu oli hyvä. Maalimies jutteli vielä naiselle, joka ihmetteli että mikä touhu meillä oli meneillään. Rita vei näytölle ja otti samantien rullan uudelleen (olin 20 m päässä siinä vaiheessa) ja ilmaisi taas. Näyttö ok.

Kokeiltiin vielä sitä, että koiran tullessa ilmaisemaan lähtee maalimies juoksemaan. Tämä meni hyvin, Rita juoksi näytölle maalimiehen perässä 10 metriä, jolloin oli ilmaisemassa uudestaan, mutta maalimies palkkasikin sen. :)

Viimeiselle lisättiin haastetta ja maalimies otti nakin käteensä ja käveli koiraa karkuun kiroillen. Rita koitti namia ottaa, mutta ihmetteli sitten tiuskimista. Ilmaisu ok, mutta näytölle pysähtyi 2m lähetyksestä, jolloin juoksin koiraa päin. Jatkoin juoksemista, ja niin koirakin ampaisi maalimiehelle. Tuossa vaiheessa maalimies oli jo mennyt nurkan taakse. Maalimies palkkasi koiran. Loppuun vielä yksi helppo seisova maalimies.

TänäänKÄÄN maalimiehiä ei lähmitty, jee!

Juhannusviikonloppu

...meni vähän laiskasti treenien suhteen. Yllättäen. Torstaina ja perjantaina neidillä oli lepopäivät, ja lauantainakin pääsi vaan pyörälenkille (5km) ja illalla uimaan tennispallon perässä.

Sunnuntaina sitten taas treenien vuoro. Oltiin Nurmijärvellä. Otin Ritalle yksitellen neljä maalimiestä pihapiiriin. Ensimmäinen oli jättitrampoliinin päällä (trampoliinissa suojaseinät -> koira ei päässyt sinne), toinen piha-aitan kellarissa, kolmas rakennuksen sisällä tikapuilla ja viimeinen keskellä pusikkoa puuhun nojaava.

En voinut taaskaan päästää Ritaa vapaana juoksemaan ennen treenejä, vaan pistin sen oikeastaan suoraan etsimään. Oli kuitenkin ihan ok mielentilalla. Vauhtia kuitenkin oli, kuten aina, ja ensimmäisenä neiti säntäsi ajamaan vanhoja jälkiä, ja kun mitään ei löytynyt, niin meni näyttämääni suuntaan (suoraan trampoliinille). Meni trampoliinin ohi ja jatkoi aikaisempaa takajälkeä eteenpäin noin 20 m ja kääntyi sitten takaisin. Pyöri trampoliinin luona, ja tuli sitten luokseni ilman rullaa. Astuin eteenpäin ja koira taas etsimään. Palasi taas luokseni kerran ja sitten jatkettiin yhdessä trampoliinille. Tajusi nostaa nenää ylös ja nousi sitten trampoliinia vasten seisomaan. Ilmaisu hyvä, samoin näyttö. Annoin palkan trampoliinilta (koira seisoi takajalat maassa, etutassut trampoliinilla).

Sitten mentiin piharakennukselle, ja kun minä paikalle pääsin, niin koira oli siellä jo paikantamassa. Tuli ilmaisemaan ja lähdettiin näytölle. Kävi maalimiehellä näytöllä ja ilmaisi uudelleen kun olin noin 5m päässä maalimiehestä. Oli kuulemma lähminyt ensimmäisellä kerralla (maalimies istui oviaukon vasemmalla puolella penkillä). Haju oli vaikea paikantaa, oli ovesta mennyt suoraan vastakkaiselle seinälle, ja sieltä kääntynyt maalimiehelle. Edellinen kerta talvella oli sama piilo, ja tuolloin oli jopa käynyt piilossa, eikä ollut maalimiestä löytänyt. Jotain kehitystä siis. :)

Kolmannelle Rita karkasi kun tultiin ulos kellarista. Rulla irtosi sen kaulasta, ja palasi sitten aitan kierrettyä luokseni. Kiinnitin rullan ja lähetin neidin. Meni ulkorakennukseen, ja nuuski rakennuksessa olevaa ovea, kunnes nosti nenäänsä vieressä olevia tikapuita. Ilmaisu ok. Oli kuulemma karatessaan käynyt katsomassa jo, mihin maalimies meni.

Viimeiselle lähetin Ritan, mutta se oli jokseenkin hämmentynyt. Jäi seisoskelemaan ja seuraamaan. Irtosi sitten lopulta kun sai hajun. Ajattelin jo lähettää sen uudelleen, kun ilmeisesti ensimmäinen lähetys jäi noteeraamatta. Koira meni maalimiehelle, ja palasi sieltä ilman rullaa. Kävelin kohti maalimiestä, ja Rita loikkasi maalimiestä päin. Ei taaskaan ilmaissut, vaan palasi luokseni. Otin sen vierelle ja lähetin uudelleen, jolloin suoraan maalimiehelle, ei lähminyt ja ilmaisi hyvin. :) Ihme hössötystä tämä viimeinen, mutta pitää jatkossa huomioida tuo lähettäminen. Tein saman virheen rakennusetsintätreeneissä viime kerralla ensimmäiselle maalimiehelle. Fiksu minä.

Rakennusetsintää

Tällä kertaa olimme pelkästään kellarissa. Ritalla taas hössötysmieli, mutta tehtiin hyviä seuraamispätkiä. Koiralla korkea vire ja sai sen siirrettyä seuraamiseen. Parkkipaikka oli ehkä 50 m pitkä, ja aluksi seurautin vain yhteen suuntaan, mutta sitten tein myös käännöksiä, nopeuden vaihdoksia ja pysähdyksiä. Pysähdyksistä on muuten tullut kivan napakoita. :)
 Pitää vissiin jatkossakin ottaa koira todella sen 10 min ennen omaa vuoroa pois autosta ja seuruutella.

Sitten vietiin maalimiehille palkat ja hurtta siitä tietty kuumeni kun katsottiin, kun maalimiehet meni rakennukseen. Kun lähdettiin, niin vedin palo-oven hössön varpaille, mut se onneksi unohtui samantien.

Esimmäinen maalimies oli ensimmäisessä huoneessa vanerilevyjen takana kyykyssä. Päästin Ritan ensin etsimään ilman käskyä, ja se oli jokseenkin hämmentynyt, joten lähetin sen kunnolla. Neiti meni melkein suoraan maalimiehelle ja ilmaisi hyvin. Ei lähminyt maalimiestä.

Sitten lähdettiin ensimmäisestä huoneesta, ja koira tunki nenänsä samantien puuovisten koppien huoneeseen (tai suomeksi sanottuna varastohuoneeseen :D) ja siellä suoraan oikean kaapin eteen nuuskuttelemaan. Laajensi kuitenkin hakua käyden molempiin suuntiin muutamat kaapit, mutta palasi oikean kaapin eteen, jolloin avasin kaapin. Rita nappasi (lähmimättä) rullan ja ilmaisi ok.

Sitten jatkettiin matkaa ja ennen kuin pääsin puukoppihuoneesta pois niin koira oli jo siellä missä seuraava maalimieskin. Maalimies siis istui pimeässä huoneessa sohvalla. Rita kiersi viereisen huoneen kanahäkit ja meni sitten pimeään huoneeseen hetkeksi, mutta palasi ilman rullaa ja meni ilman vihjettä suoraan takaisin pimeään. Palasi sitten rulla suussa, mutta ei tuonut sitä, vaan kävi vielä kerran varmistamassa maalimiehellä. Sitten rulla palasi viereeni ja näytölle meni pimeään huoneeseen, jossa avasin valot. Maalimiehen mukaan koira ei ollut lähminyt, oli vaan käynyt vieressä sohvalla, mutta oli varmistellut muutamaan kertaan. :)

Siitä sitten lelupalkkaa ja ulos kellarista. Rita vaan päästettiin ulos kellarista ennen kuin minä olin pääsin pihalle, joten se oli ulkona vapaana. Seisoskeli onneksi vain oven edessä leikkien toisten lelulla, ja toi sen minulle kun tulin pihalle...

Muuttuipa työskentely edellisten rakennustreenien jälkeen. Koira ei haparoinut samalla tavalla, vaan meni oikeastaan maalimieheltä maalimiehelle suoraan. Kellarivarastossa suurin muutos, sillä nyt tosiaan suoraan oikealle kopille (toisaalta maalimies oli helpommassa kopissa...). Hössöhän tuo koira on, mutta niin se tulee varmaan aina olemaankin. Ilo se on silti treenata sen kanssa. :)

Helpohkot treenailut

Käytiin Märkiössä tekemässä pikatreeni: kolme maalimiestä n. 50 m välein metsätien varressa.

Ensimmäinen tuli todella nopeasti, ja kun jouduin ottamaan sähikäisen suoraan autosta etsimään, niin nopeastihan se maalimiehellä oli. Ei lähminyt istuvaa maalimiestä, mutta palautus oli jokseenkin mielenkiintoinen, nimittäin koira loikkasi minua päin... Siitä sitten sivulle ja näytölle.

Jatkettiin toiselle, ja Rita koukkasi sitten väärälle puolelle tietä. Lähellä meni iso tie ja jouduin komentamaan aika kovalla äänellä koiran takasin, mikä vähän vissiin vaikutti siihen, että koira syöksyi toiselle puolelle tietä - ja nuuski pusikkoa. Seisoskeli ja palasi sitten viereen. Siitä suoraan maalimiehelle ja loikkaus syliin... Maalimies istui puunrugon tms päällä. Rulla palasi sivulle, mutta Rita meni uudelleen omatoimisesti maalimiehelle. Nappasi rullan melko kaukaa maalimiehestä, ja loppu ok.

Viimeinen olikin sitten jo aika kaukana tiestä, mutta niin vaan elukka sinnekin irtosi. Oli pyörähtänyt maalimiehen edessä ja ottanut siitä rullan. Maalimies istui kuusen alla oluttölkki kädessään. Palautus ok, ja näytölle kytkin Ritan "liinaan", ja sitten mentiinkin aika reipasta tahtia.

Minitreenit

Käytiin tekemässä treenikaverin kanssa pikkuiset minitreenit ihan omalla pihalla. Rita oli jokseenkin omissa maailmoissaan, joten tottisteltiin ja tehtiin liikkeistä jättöjä. Meni ihan ok, mutta virheitäkin tuli.

Sitten tehtiin kosketuskepillä ensin ketju. Tarkoituksena keskittyä siihen, että rulla irroitetaan vain luvasta... No totesinpa, että koirahan ei voi katsoa rulla suuss ylöspäin, sillä se painaa kurkkuun -> ei hengitä. Onneksi eläin kuitenkin palauttaa rullan perusasentoon, eikä pudota matkalla, ja aina olen sen saanut siltä otettua ilman että sylkäisee (otan samantien), joten jatketaan sillä mallilla. Turha tästä stressata. Jos tulee ongelmia niin ruotsalainen rulla käyttöön.

Sitten tehtiin käveleviä maalimiehiä, aluksi kosketuskepin kanssa, sitten ilman. Ihan kivasti meni. Näyttö osottautui ongelmaksi, sillä koira tahtoi jäädä minua odottamaan, niinpä kävelevä maalimies palkkasi. Eipä näiden kanssa ilmennyt ihmeempiä. :)

Tokovideoita

Seuraaminen:

Tässä vähän pidempi seuraamiskuvio, alussa kehun hieman vaikkei se välttämättä olis tarpeellista. Muutaman kerran katse putoaa, muuten ihan ok.

Lyhyt seuraaminen, lähtö vähän tökkii, muuten ok.

Liikkeestä maahan

Liikkeestä seisominen

Liikkeestäjäämiset vol 50 ja risat

Juoksuinen neitokainen on lepäillyt nyt viikonlopun ajan (henkisesti ja fyysisesti), joten käytiin tuossa omalla pellolla purkamassa henkisiä patoumia tokoillen.

Annoin koiran nuuskutella ja puuhailla, kunnes rauhoittui niin että tuli perusasentoon. Vahvistin aluksi katsekontaktia asteittan aikaa pidentäen, ja lopulta lähdettiin liikkeelle. Koira tuli kivasti, mutta tehtiin lyhyttä sarjaa.

Sitten muutin taktiikkaa niin että annoin koiralle yltiöpäisiä kehuja. Koiran vire muuttui ja kerrankin parempaan suuntaan. Oli innokkaana kontaktissa, seurasi intensiivisesti, jne. Nice... :)

Jatkoin samaa yltiöpäistä kehumista liikkeestä jäämisissä, ja ne menivätkin todella kivasti. Tein 4 x seisominen, 3 x maahanmeno, 2 x seisominen, joissa kerran meni maahanmenojen jälkeen maahan ensimmäisellä seisomisella. Tämä huomiotta ja palkatta, ja viimeinen toisto onnistunut. Siitä yltiö lällyttelyt ja namianamianamia.

Tein niin, että naksautin koiran pysähtymisestä, mutta jatkoin matkaa n 10 m ja palasin samantien koiran viereen palkkaamaan.

Loppuun 3 min paikallamakuu 50 m etäisyydellä, eikä tässäkään ongelmaa. Koira makasi todella rauhallisena pellolle tuijotellen. Palasin sen viereen kiertäen, naksautin vieressä seisoessa ja laitoin sitten namit maahan. Ei noussut naksuun. :)

Jospa nyt jouksun aikana saatais tehotottisteltua...? Liikkeestäjäämiset kivassa kunnossa, mutta seuraaminen vaatisi vielä paaaljon duunia. Ja liikkeestäjäämisten palkkaamista voisi pohtia jatkossa muutettavaksi, jotta mielenkiinto pysyisi. Ehkä me päästään starttikuntoon joku kaunis päivä, jos vaan jaksaisi/muistaisi treenata ahkerammin...

Rakennusetsintätreenit

Perjantai-ilta meni taas treenatessa. Tällä kertaan puuhailtiin tyhjässä kerrostalossa  ja sen kellarikerroksessa.

Ensin tehtiin kolme maalimiestä kellariin. Tässä alla taas Paintkuvatus kellarista (ja joo, te jotka olette paikalla treenanneet, niin tämä on tehty täysin ulkomuistista :D Esimerkiksi maalimiehen 1. kellarikoppeja on enemmän):

Lähtötilanne oli se, että Ritalla on juoksu (treenien jälkeen kotona huomasin, mutta eiköhän ole juossut jo treenien ajan) ja Rita odotteli toisen juoksuisen nartun kanssa tämän juoksuisen nartun boksissa vuoroaan. :D

Rita lähti oikeen innoissaan autolta, ja puin sille valjaat auton vieressä. Sitten mentiin hihnassa niin, että koira veti, palasi viereen, käveli 5m ok, veti, palasi viereen, jne...  Kaunista hihnakäytöstä, mutkun ettimään oli päästävä!

Kun vihdoin päästiin sisään rakennukseen, niin hurtan ryhti laski. Varautui paikasta jonkin verran, ja odottelin hetken että rauhoittui. Ei siis missään vaiheessa pysähtynyt tai tehnyt lukkoja, vaan kulki selkä kyyryssä ja häntä vispaten ehkä jopa normaalia nopeammin (jos mahdollista...).

Lähetin koiran sitten ovelta ja pikku sähikäinen oli ensimmäisellä hetkellä jo samassa huoneessa kuin ensimmäinen maalimies. Kävelin sitten sen perässä huoneeseen, ja sytytin valoja. Rita ehti kiertää ulos toisesta ovesta, ja kutsuin sen takaisin. Käveli taas muutaman kerran huoneen läpi niin, että kulki nenä kiinni kaapeissa, mutta maalimiehen kohdalla nuuski jokaisella kerralla vastakkaista seinää.

Lähti toista kertaa huoneesta, mutta palasi sitten itse takaisin. Merkkasi ikkunallista koppia, ja avasin sen sille. Pelkäsin, että alkaa ilmaisemaan hajua, oli sennäköistä menoa. Mutta ei ottanut rullaa vaan kulki edestakas. Kävelin sitten maalimiehen ohi ja sujautin oven vähän raolleen, ja kerran koira siitä meni ohi, mutta palasi sitten takaisin, ja löysi maalimiehen. Ilmaisu oli hyvä, rulla irtosi suusta vähän hövelisti, mutta nipinnapin hyväksyttävä suoritus. Näyttö ok, ja palkaksi minulta kuivattuja kanankauloja.

Sitten palattiin pääkäytävään ja toisen maalimiehen huoneeseen. Toinen maalimies oli umpipuisessa laatikossa, jonka "katto" oli auki. Käveltiin nopeasti keskelle huonetta (jotta ei seistäisi hajun tiellä). Rita haki ensin vastakkaisesta kulmasta huonetta, mutta vaihtoi sitten oikeaan kulmaan (taisin keholla ohjata sitä). Sitten se aloitti haun oikeassa kulmassa ja kuului sellainen huohotus ja vaahto vaan valui suusta kun hurttareppana koitti maalimiestä löytää. Käytti kyllä nenäänsä hyvin, eikä siitä voi moittia. Aina kun koitti mennä väärään suuntaan, otin askeleen kohti maalimiestä. Olisi voinut antaa neidin enemmänkin pohtia, mutta pelkäsin, että ilmaisee hajua. Oli meinaan samanlaista epätoivon makua kuin Turussa hajua ilmaistessa umpipiilosta.

Ja niin neiti sitten tekikin, että otti rullan suuhunsa. Käveli minua päin, mutta kääntyi sitten takaisin maalimiehen suuntaan, haki hetken rulla suussa, mutta sylki sen sitten. On ennenkin tehnyt näin umpipiilolla: ilmaisee vähän niinkuin hajua ottamalla rullan suuhunsa. Hyvä ettei kuitenkaan palauttanut -> ei ilmaisu. Lopulta koira alkoi nostamaan nokkaansa maalimiehen vieressä, ja aloitin sen kehumisen. Rita pyöritti hajua vielä pienet kierroset, mutta paikansi sitten maalimiehen. Työnsi kuonon laatikkoon, ja nappasi sitten rullan.  Rulla irtosi suusta taas varsin hövelisti, mutta päästin näytölle. Taas palkka ja hirmuset kehut.

Sitten siirryttiin takaisin pääkäytävään ja saunatiloihin. Seisoin ovella ja odotin että koira kiertää saunatilat. Kiersi, ja palasi ilman rullaa. Kävelin vähän pidemmälle saunatiloihin, ja sitten koirakin taas irtosi. Kuului tömähdys ja hetken päästä koira palasi rulla suussa ilmaisemaan. Tämä ilmaisu oli ok.

Maalimies kertoi, että Rita oli noussut lauteille, ottanut rullan, peruuttanut alas, häntä hakannut kiukaaseen, säikähtänyt ja pudottanut rullan, katsonut, että mihin tuli törmättyä ja napannut sitten rullan uudestaan.

Siinä sitten loppurapsutukset ja namit koiralle. Ei voi kun tykätä siitä, vaikka häsläämistä olikin. Ihan uskomaton toimintakyky. :) Koira stressissä ja juoksussa ja silti hoitaa hommansa noinkin kivasti.

Sitten toinen vei koiran autoon, ja Ritalla oli ollut vaikeuksia lähteä ilman emäntää. Oli kuulemma tehnyt lukot keskelle pihamaata. Siitä sitten oltiin ahne koira saatu houkuteltua namilla autoon. :)

 Toinen sarja tehtiin sitten asuinhuoneiston kolmessa eri kerroksessa. Ensimmäinen maalimies oli toisessa kerroksessa parvekkeella olevan oven takana. Taas kävi rakennukseen tullessa sama ryhdin valahtaminen, mutta reippaasti neiti jatkoi eteenpäin. Portaissa muistin, että Ritahan inhoaa portaita, joista näkee läpi. Tuli silti ensimmäiset portaat reippaasti ylös. Ensimmäiseen asuinhuoneistoon meni samointein ja melkeinpä suoraan maalimiehelle. Ilmaisu hyvä, näytölle olisi ollut niin kova hinku ettei lupaa olisi maltettu odottaa.

Seuraavaksi noustiin kolmanteen kerrokseen. Tässä vaiheessa tuli ongelmia portaiden kanssa, kun Rita ei olisi niitä halunnut nousta. Itse seisoin portaiden reunassa, josta näki läpi, ja ajattelin että koira haluaisi mennä keskellä, josta ei näe alas. Mutta sitten kun itse vaihdoin keskemmälle, niin Rita tuli "ulkorataa" ylös. Hassu koira, asunut kerrostalossa koko ikänsä, mutta nämä portaat, joista näkee läpi, on aina vaan hankalia... :)

Kolmannessa kerroksessa maalimies oli veto-ovien takana kaapissa. Koira hössötti, ja kierteli asuntoa. Kiersi sen muutaman kerran ennenkuin paikansi maalimiehen. Tunki päänsä kaappiin ja kehuin sitä. En tiedä mikä aivohärö iski, mutta koira juoksi luokseni ilman rullaa sitten. Otin askeleen kohti kaappia, ja sitten neiti meni kaapille ja ilmaisi. Ihmeellistä, ennen ei ole reagoinut kehuun tuolla tavalla, mutta ehkä tilannekin on _hieman_ erilainen.

Kolmas maalimies oli neljännessä kerroksessa keittiötason päällä istumassa. Siinä asunnossa oli laminaatti ja liukkaat lattiat joten hössötystä korosti jalkojen lipsuminen. Löysi maalimiehen, mutta katseli silti ympärilleen. Palasi sitten luokseni ja matkalla muisti että jotain unohtui, ja nappasi rullan. Sitten takaisin maalimiehelle, ja uusi rullannosto ja ilmaisu. Siitä sitten loppupalkkaus namilla ja lelulla. Kaksi viimeistä ilmaisua jäi vähän kaivelemaan, mutta tilanteeseen nähden olen ihan tyytyväinen neidin toimintaan. Pitää tehdä muutenkin nyt muutama treeni ihan puhtaasti ilmaisua painottaen sitä, ettei rullaa pudoteta ilman lupaa. Itsehän olen tätä vahvistanut, kun otan rullan yleensä samointein. Jatkossa tarkempi tämän kanssa, I promise.

Mutta näin siis kaikenkaikkiaan kolmannet rakennusetsintätreenit takana. Paikka on käytössämme heinäkuun loppuun, ja eiköhän siitä pyritä ottamaan kaikki ilo irti. :)

Damitreenejä

Oltiin Serenassa treenailemassa, ja koska päivä oli kuuma, otettiin kaikki kolme koiraa kerralla treenaamaan.

Ensin tehtiin Ritalle. Teema oli maltti. Heittäjä meni oman koiransa kanssa noin 20 m päähän meistä heittämään, tarkoituksena se, että jos koira karkaa, niin heittäjä ottaa damin pois.

Tehtiin muistaakseni viisi toistoa, joihin koira karkasi kerran (kun heittäjä hiljensi omaa koiraansa taputtamalla käsiä) mutta sitäkään ei saanut noudettua.

Palautukset oli hölmöjä. Koiraa painoi väsymys. Toi damit luokseni, muttei halunnut istua. En ottanut dameja vastaan ennen istumista, mutta oli vähän sellaista lössöttelyä koko homma. Päästin sen välillä juomaan ja uimaan ja sitten piristyi hieman.

Lopuksi tehtiin ohjaus markkerauspaikkaan ja tämän suoritti hyvin. Pillitin lähihaun ja palautuksen, ja tämän palautus olikin kaikkein napakin.

Sitten sidoin Ritan puuhun ja heitin toiselle koiralle dameja. Palkkarin Ritaa aika reippaasti, mutta silti se nousi pari kertaa. Kerran vinkaisi kun koiralle pillitettiin kovasti. Tehtiin myös epäonnistunut vesiohjaus ja onnistunut markkeraus.

Hyvää malttitreeniä, ja palautuksetkin kunnossa. Vaan mistä löytyisi se kuuluisa motivaatio jatkaa näitä treenejä ne taipparit tähtäimessä?

Kävelevä maalimies

SUUNNITELMA:

Perjantain treenien takia pakko tehdä näissä treeneissä liikkuvaa maalimiestä nottajotta saan mielenrauhan.

Meillä on paikalla kaksi eri maalimiestä, joilla otan kolme toistoa. Ensimmäinen seisoo vaan passiivisena (mielellään ei keskellä aukeaa, vaan esimerkiksi puun vieressä). Toinen kävelee metsässä reilun kokoista ympyrää, ja sillä aikaa ensimmäinen maalimies siirtyy kolmanneksi, joka kävelee eteenpäin hitaasti. Ja mikäli koira lähmii, niin odotellaan että korjaa itse. Kiinnitetään huomio rullanpalautukseen.

Palkkana purkista jotain pientä, ja päälle vettä (tämäkin perjantaista viisastuneena). Lopuksi lelupalkkausta.

___

TOTEUTUMINEN:

Koira odotti autossa ensimmäisen koira ajan, ja vinkui kuin olisi tullut syödyksi. Päästin sen juoksemaan vapaana ja koira oli jotenkin kummallinen. Ei ottanut kontaktia, säntäili ja sähläili. Ei olisi tohtinut lainkaan rauhoittua.

Vähän rauhoittui, ja laitoin sen paikallemakuuseen. Oli rauhallinen pari minuuttia, sitten hiljainen piip. Odotin hetken että oli hiljaa ja vapautin. En todellakaan halua että oppii nyt piippaaamaan, mutta ehkä mielentilan takia olisi pitänyt pitää se lyhyemmän aikaa makuussa...

Ensimmäinen maalimies meni n. 10m kuusen taakse seisomaan. Rita meni maalimiehelle, otti rullan toi sen minulle, nuuski takanatulijat, palasi maalimiehelle ja ilmaisi uudelleen, koitti sylkeä rullaa, muttei saanut sitä pois. Löystytin rullaa ja seuraava toisto onnistui.

Seuraavaksi maalimies käveli hitaasti ympyrää. Rita meni maalimiehelle, nuuski pusikkoa, lähti juoksemaan minua kohti, otti rullan matkalla, tuli viereen, kääntyi, palasi maalimiehelle ja sitten taas minun luokse. Kävelin poispäin maalimiehestä ja koira hämmentyi. Sitten kävelin maalimiestä kohti ja koira seurasi. Pyshdyin ja koira irtosi maalimiehelle ja ilmaisi ok.

Seuraavaksi maalimies meni työkone varaston eteen seisomaan. Rita katsoi maalimiestä, tutki hetken työkoneita ja tuli sitten ilmaisemaan. Tämä ihan ok.

Otettiin vielä kerta kiellon päälle, ja maalimies kuljeksi metsän puolella hitaasti ympyrää. Tämä meni Ritalta parhaiten. Kehuin rullannostosta, ja palautti nätisti. :)

Jokaisella maalimiehellä vettä tosiaan meni, ja koko harjoituksen aikana 0,5 litraa. Kyllä se helle vaan vaikuttaa.

Jotenkin pitäisi olla varmaan pelästynyt tästä, mutta olen yllättäen tyytyväinen :D Heti kun koira sai vähän pähkäiltävää, niin ei lähminyt lainkaan. Ja hiffasi sitten loppua kohti. Ihana hinkata jotain muuta kuin maalimieskäytöstä, jee! :) Otetaan nyt kesäkauden teemaksi erilaiset maalimiehet. Kävelevät, puhuvat, jne. Katsellahan.

RotuRace 2011

Team Ei Hajuakaan osallistui Hyvinkäällä RotuRace-tapahtumaan. Mukana oli Doris-mamma, tyttäret Freja ja Rita, sekä Teppo-poika. Koko team pinkoi minkä kintuista lähti, eli parempaa ei olisi voitu odotella. :)

sij. 6. / 21. Ei Hajuakaan 16,310 s.

21. Teppo 7,88 s.
24. Rita 7,93 s.
42. Doris 8,38 s.
74. Freja 11,29 s.

Osallistuttiin päivän päätteeksi mätsäriin, ja Rita oli isojen punaisten kolmas, ja sai palkinnoksi jonkin vetolelu/dummy-jutun (joka tosin hajosi jo :))

Todella kiva päivä ulkona hyvässä seurassa. :)

Hellettä pukkaa

Emäntä ja kilipää viettivät perjantai-illan treeneissä Perttulan moottoriradalla. Annoin koiran autosta tullessa vapaana tallustella hetken, ja sitten otin paikallamakuun. Puin liivit ja rullan sillä aikaa kun maalimies meni piiloon.

Ensin maalimies oli suuren putken sisällä, ja Rita työsti hajun nopeasti, ei lähminyt ja ilmaisi hyvin. Toisella kertaa tehtiin niin, että maalimies käveli, mutta koira oli varsin kujalla... Meni maalimiehelle, ja palasi vierelle istumaan. Käveli ihan läheltä, jne, sellaisella tää-löytyi-jo -fiiliksellä. Tehtiin yksi kuusipiilo loppuun, jonka Rita työsti ok, mutta rullan palauttaessa meni maahan makaamaan eteeni rulla suussa (oli hellettä...). Otin rullan ja lähetin näytölle, jonka jälkeen autolla koira sai vettä, ja yli litranhan se latki...

Sitten toinen koira otettiin väliin ja Rita uudelleen. Oli ihan eri fiiliksellä. Maalimiehellä oli kamera ja lähmi sen ensin (nuoli kameraa, jne)... Korjasi toisella. Alla sitten seuraava toisto, johon homma loppui: