Etsintäharjoitus

Suurta luottamuspulaa Ritaa kohtaan kokiessani pyysin meille etsintäharjoituksen, josta en siis etukäteen tiennyt tarkkaa aluetta enkä maalimiesten piiloja.

Alue oli 380 m pitkä autotie, jonka oikea puoli meidän tuli tutkia 5-10 metrin etäisyydeltä tiestä.

Ottaessani Ritan autosta oli se aika virtapiikissä. Annoin sen tutkia parkkipaikkaa liinassa ja lopulta koira tuli perusasentoon. Tehtiin lyhyitä seuraamispätkiä ja välillä neiti tutkiskeli lumikinoksia.
Seurautin koiraa ehkä 5 m ja jätin sen istumaan paikalleen, kun menin katsomaan alueen kartasta.
Matka alueen reunalle oli tuskaisa: koiralla kiire etsimään ja joka puolella ihmisiä, joita kohti piti nykiä että "löyty, löyty, löyty!".

Kun vihdoin päästiin alueen reunalle niin laitoin koiralle rullan ja olin ihan sotkussa 10 metrin liinan kanssa. Ennen kuin ehdin lähettää koiran, niin meni ensimmäinen auto ohi. Sitten koira matkaan, ja ehkä jonkun 10 metrin jälkeen bongasi ensimmäisen metsästä. Ilmaistessa sen liina jäi jumiin (jonka koki ilmeisesti rankaisuna) ja palasi uudelleen maalimiehelle. Sitten tuli jo liinakin mukana ja koira ilmaisi normaalisti. Jatkettiin matkaa, ja koira poukkoili välillä väärän puolen tietä, jolloin pysähdyin ja koira vaihtoi puolta. Autoja tuli suht reippaasti, ja koiraa piti jatkuvasti pysäyttää tai kutsua luokse. Olin itse aika hysteerinen sen kanssa, ja pelkäsin että vaikuttaa koiran toimintakykyyn. En luottanut koiran luoksetuloihin vaan panikoin niistä, mutta jokakerta eläin saatiin kiinni.
Yhdellä kohtaa Rita irtosi metsään, mutta samaan aikaan tuli auto ja pyysin koiran luokse. Sitten pistin sen uudestaan matkaan ja sinne irtosi taas ja tutki melko vilkkaasti, mutta palasi ilman rullaa tielle ja matka jatkui. Olin varma, että nyt oli jäänyt jo maalimies välistä, kun matkaa oltiin menty jo muutama sata metriä.
Sitten koira irtosi taas metsään, ja näin maalimiehen siinä vaiheessa. Rita meni melko läheltä maalimiestä ohi, muttei saanut siitä hajua. Koiralla oli liina irti ja koitti jatkaa matkaa edemmäs, joten kutsuin sen luokse. Sitten siinä oli jotain sähläystä, kun Rita oli vähän kysymysmerkkinä kun liina meni sillä jalkojen välistä ja koitin sitä setviä. Saatiin koira taas matkaan (ohjasin sitä oikealle puolelle tietä, vähän viistoon maalimiehestä, mutta se lähti jatkamaan tien suuntaisesti) ja totesin siinä sitten että miten helkkarissa ei huomannut maalimiestä. Samalla koira sitten lähti edessä olevaa polkua pitkin metsään. Irrotin liinasta ja annoin sen tehdä töitä. Maalimiehen ja koiran välissä oli kaatunut puu, ja Rita nousi runkoa vasten muutaman kerran nostelemaan nenää. Sitten kiersi rungon ja meni maalimiehelle. Otti rullan suuhun ja otti pari askelta sivulle nuuskaisemaan ja sitten taas maalimiehen kohdalle ja ilmaisemaan.
Oltiin jo melkein tien päässä ja olin aika varma, että toinen maalimies oli ohitettu. Koira pyrki vahvasti tien vasemmalle puolelle (hiihtolatu) mutta palasi oikealle, ja irtosi sitten metsään. Oli nuuskassut maalimiehen pipoa muttei koskenut maalimieheen. ; ) Ilmaisu ok.

Plussat liinassa menosta, ei ollutkaan sellaista vetoa kun ajattelin. Kun teki töitä ja irtosi metsään, niin liina oli melkein kokoajan löysällä. Eikä välittänyt hihnan nykimisistä etsiessä. Lisäksi koiralle plussat, että kesti ohjaajaa ja jatkuvia pysäytyksiä.

Päiville kiitokset etsinnän suunnittelusta, näitä ehdottomasti lisää! Opin ehkä sitten luottamaan koiraan. ; )

Ilmaisutreeniä (istuva maalimies) ja riistaan uudelleentutustumista

Meillä riista vaatii todellista työtä totutteluun. Aloitin tekemällä noudon noin 10 metristä (vein linnun). Rita nosti linnun, ravisti ja palautti minulle. En palkannut, vaan pistin linnun uudelleen maahan, ja edelleen neiti ravisti nostaessaan. Niinpä aloin naksutella linnusta kaksi sarjaa, ensimmäisellä kriteerinä koskeminen kuonolla, toisella suun avaaminen linnulle (tässä sarjassa nosti muutaman käteeni, ravistamatta). Pitää siis naksutella riistannosto kuntoon pienin askelin. Ongelma lähinnä se, ettei minulla ole pakastimessa kuin yksi lintu! Loppuun tehtiin vielä pari kantoa, ja riistan suussapitoa. Suu oli rauhallinen.

Illalla oli sitten tarkoituksena ottaa ilmaisuharjoituksia. Otin pelkän rullanpalautuksen, vain viimeinen palkittiin näytöllä. Tein ensimmäisessä sarjassa kymmenen toistoa seisovalla maalimiehellä (todella tuttu koiralle). Ensimmäisen Rita hyppäsi maalimiestä päin, ja joutui korjaamaa, lopuilla ei ongelmia. Seuraavassa sarjassa ensin maalimies seisoi, sitten meni puolikyykkyyn ja lopulta kyykkyyn. Rita hyppäsi ensimmäisellä, mutta toisesta eteenpäin osasi olla hyppimättä. Viimeinen palkattiin taas näytöllä.

Tehtiin kolme toistoa, joissa maalimies oli kyykyssä, ja koira teki koko ilmaisu sarjan. Viimeisellä maalimies kiipesi jäälohkareikon päälle, eikä tämäkään hämmentänyt neitiä. Hidas sytytys, mutta selkeästi ymmärtää pointin, vaatii vaan toistoja, toistoja, toistoja.

Hakuruutua

Tehtiin tänään hakuruutu lumenkaatopaikalle. Justiinsa hyviä koloja ja onkaloita, joihin sai damit piilotettua, joten niinpä tietysti tein. Laitoin neljä damia kunnolla piiloon (yhden jopa niin, että ajattelin, ettei koira välttämättä saa sitä kaivettua kolosta).
Koira kävi noutamassa kaikki yksitellen, ja todella ripeästi. Lähetin sitä vain yhdestä paikasta ja yhteen suuntaan, mutta neiti osasi itse lähteä lumiröykkiöön "sisään" eri kohdasta joka lähetyksellä.
Koska ruutu oli ohi niin nopeasti, niin vein vielä yhden damin kunnon piiloon. Eipä neiti senkään kanssa sen suuremmin aikaillut. : ) Koiran mielentila oli hyvä, ei siis kuumoillut tänäänkään.

Seuraamistreenit jatkuvat

Tänäänkin intouduin elukan kanssa seuraamistreenailemaan.

Koira oli taas suorastaan mukava, eikä yhtään höyrypäinen! Kontakti ei ollut samalla tavalla helpolla kuin eilen, mutta kyllä sekin sieltä irtosi ja saatiin monta vahvistettua harjoitusta. En tehnyt kertaakaan yli 11 askeleen seurauspätkää, mutta useamman kerran tehtiin juurikin tuo 11 askelta. Palkkasin kymmenen seuraamispätkän jälkeen pallolla lumihankeen. Lisäksi tehtiin pilipysähdyksiä, jotka olivat myös todella hyviä (teräviä ja nopeita). Ne onnistuvat nyt niin hyvin ilman häiriöitä, että taitaa olla aika viedä treeni vähän häiriöisempään paikkaan.

Talvinomea ajatellen aloitettava tehotreenit nomessa, niinpä koiralle kirja käteen ja lukemaan!

Ritalla vissiin sen verran huono lukupää, että purki turhautumisensa viattomaan lelurottaan.

Millä ihmeellä tuo on oppinut seuraamaan?

Niin, millä!?

Tänään tajusin ensimmäisen kerran seuraamisen opettamisen idean. Olen vahvistanut kyllä oikeaa asiaa, mutten ole tehnyt sitä suunnitelmallisesti. Asettamani kriteeri on koskenut kontaktia ja paikkaa, muttei koskaan matkaa. Ja tänään tehtiin treeni, jossa vahvistin matkaan, ja saatiin ensimmäisen kerran ikinä seuraamistreeniin kiva rytmi!

Tehtiin askelia tässä sarjassa:
2-5-3-7-4-9-5-11-2-7-9.

Aika pitkä sarja siis, mutta neiti teki seuratessa yhden ainoan virheen (kontaktin pudotti yhdessä askelsarjassa). Palkkauksen jälkeen aloitettiin välittömästi uusi seuraamispätkä ja koira oli kokoajan mukana, innostuneena seuraamisesta. : ) Ja saatiin 11 askelta seuraamista oikeassa paikassa ja kontaktissa. Matkahan on lyhyt, ja koira kykenisi varmasti pidempääkiin, mutta jätin kivan fiiliksen treenistä molemmille.

Voisin jatkossa suunnitella seuraamistreenit niin, että jokaisessa harjoituksessa lisäämme suurinta askelmäärää muutamalla, niin että lopulta koira osaa seurata ... monta askelta. Eikä aina tarvitse aloittaa pienimmällä, mutta pidetään yllä pientä yllätyksellisyyttä. ; ) Ja kymmenen seuraamispätkää / sarja on varmaan sopiva määrä, riippuen tietysti koiran motivaatiosta. Viimeisen seuraamispätkän voi palkata vaikka lelulla (tennispallo?).

Että tällaista tänään. Löytyipä kivaa treeniä höyrypäänkin kanssa.

Illalla käytiin vielä tekemässä eteenlähetysharjoituksia. Tehtiin neljä toistoa motivoituina, joissa siis lähetin koiran eteen alustalle. Eipä näissä kai voikaan olla mitään ongelmia. : D Helpompi tehdä, kun on enemmän käsiä tekemässä harjoitusta.

Ja lopuksi leikittiin frisbeellä. Oli muuten -25 astetta pakkasella, että pikkasen kylmä. Mut neiti on säänkestävä. ; )

Maanantaitreenit

Valmiina lähtöön - vaan mikä puuttuu?

Tänään treenattiin omalla pellolla. Maalimies meni aivan toiselle puolen peltoa olevan majan päälle istumaan. Tuuli tuli juuri siitä suunnasta, ja Rita nappasi hajun melkein välittömästi. Se irtosi ja kutsuin sen pillillä, jolloin se palasi välittömästi. Kun kiipesin lumilohkarekasan yli, niin Rita irtosi silloin uudelleen. Katsoin ensin, että menee parkkipaikalle, ja koitin pysäyttää sen pillillä, mutta kääntyi vasta karjaisusta (etäisyys koiraan yli 100 m). Koira palasi takaisin päin mutta kääntyi risteyksestä maalimiestä päin. Jäin odottamaan koiran palaamista.
Koira palasi ilman rullaa ja jatkettiin matkaa maalimiehelle. Koira irtosi, ja näin, että se oli maalimiehellä. Ei ottanut rullaa, vaan palasi luokseni taas ilman sitä. Niinpä vielä kerran ohjasin koiraa takaisin sanomalla "mene vaan", ja sama toistui: koira palasi ilman rullaa... Niinpä päätin, että lähetän sen uudelleen vihjeellä. Koitin ottaa sitä pannasta kiinni, ja siinä vaiheessa huomasin, että jotain puuttui. Rulla. Niinpä koiralle rulla kaulaan ja uusi lähetys. Ja näin koira sitten teki täydellisen ilmaisun. Sai näytöllä odottaa kauan, että pääsin lumihangessa sinne liikkumaan, muttei se haitannut. : )

Ensimmäinen piilo majan päällä.

Seuraavaksi maalimies meni pusikkoon makaamaan lumikinoksen taakse. Rita irtosi taas ihan kivasti minusta. Kiersi maalimiehelle pusikon takaa (oli astunut jalan päälle, muttei lähminyt) ja palasi luokseni samaa reittiä. Näytölle vei suorinta ja lyhintä reittiä.
Viimeiseksi maalimies meni lumenjättöpaikalle (lohkareikko) makaamaan lohkareiden luomaan koloon. Rita irtosi lohkareikolle ja jäin odottamaan sitä 100 m päähän. Maalimies löytyi ja Rita palasi ilmaisemaan ja vei näytölle. Maalimiehellä viimeinen purkki (päivän ruoka-annos) jonka jälkeen reviteltiin rottalelulla. : D

Pakkaspäivän treenit

Ajatuksena oli jättää tämän päivän treenit väliin, mutta sinnehän me sitten kuitenkin päädyttiin.

Otin kaksi maalimiestä ja yhden esineen. Ennen etsintään lähtemistä otin neidille kaksi maalimiestä parkkipaikalla. Oli taas nuppi sekaisin. Ensin hypättiin maalimiestä päin, ja sitten korjattiin. Toisella täytyi muistaakseni myös korjata, mutta teki lopulta oikein. Lähdettiin sitten kulkemaan metsätietä pitkin.
Esine oli ensimmäisenä noin 30 metrin jälkeen puuhun sidottuna olleet farkut. Rita bongasi farkut ja tökkäsi niitä kuonolla, jolloin kehuin kerran. Rita ilmaisi sitten eikä ongelmia tämän kanssa.
Seuraava maalimies oli metsäpläntillä hangen keskellä. Maalimies oli kulkenut piiloon sivulta, jolloin haju piti ottaa ilmasta, tai kiertää eteenpäin parikymmentä metriä pidemmälle. Rita nappasi hajun aikaisin ja pyöritteli sitä hetken, ja yritti tarkentaa sitä menemällä keskemmälle metsäplänttiä. Palasi kuitenkin ja eteni tietä kymmenisen metriä, jolloin pistotti takaisin metsään ja tuli rulla suussa takaisin. Maalimies oli saanut lipaisun poskelle...

Toiselle maalimiehelle irtosi taas kunnolla. Maalimies oli oikealla puolella tietä ja Rita pyöritti hajua vasemman kautta, josta lähti suoraan maalimiehelle (jota ei näkynyt tielle). Ilmaisu ja näyttö ok. Takaisin parkkipaikalle vapaana juoksennellen.

Pelastuskoirailua

Koirailtiin tänään Klaukkalassa.

Ensimmäinen maasto oli rakennuksen piha, jossa maalimies piiloutui romukasan taakse, sekä puhalla pienen kinoksen takana oli hattu.

Tästä treenistä on muutama video.

Maalimiehelle koira löytää muutaman kierroksen jälkeen hyvin:

Ja maalimiestä ei lähmitty. ; )

Hattua etsitäänkin sitten kauemmin, Rita kiertää erityisesti nurkkaa, jossa olin käynyt tekemässä häiriöjälket (seuraa sinne jälkeä, ja laajentaessaan hakua palaa alueelle aina, kun jäljet päättyvät).

Luopui siis kuitenkin jäljistä ja jatkoi matkaa eteenpäin. Kauempana kulki jalankulkijoita, joita kohti neiti lähti juoksemaan, kääntyi käskystä ja pillistä.
Ohjasin sen sitten melkeinpä suoraan hatulle, jolloin neiti otti sen suuhun ja toi minulle.

Seuraava maasto oli koulun piha, jossa maalimies oli kaukalossa. Neiti kiersi koulurakennuksen reunat tarkkaan (maalimieheltä haju kulki sinne päin) ja lähti seuraamaan tuoreita jälkiä, mutta tuli kutsusta takaisin. Kierrettiin kaukalo ja Rita sai hajun, meni nätisti maalimiehelle, palautti rullaa suorinta reittiä, jolloin tuli kaukalon reunalle. Hetken emmittyään hyppäsi yli ja toi rullan, näytölle myös kaukalon reunan yli.

Koululla ei otettu muuta, vaan siirryttiin metsään, jossa maalimies kulki polkua pitkin noin 50 m ja meni metsän puolelle noin viisi metriä. Meillä oli "yllätyshäiriö", eli vastaan polulla, maalimiehestä noin 10 m eteenpäin, tuli kaksi lasta, nainen ja koira. Rita ei näistä häiriintynyt, vaan ilmaisi ja vei näytölle oikealle ukolle. Vilkaisi kyllä vastaantulevaa porukkaa, mutta ei välittänyt.

Sitten maalimies kulki eteenpäin:

Rita sai siis tuulesta hajun maalimiehestä, mutta kutsuin sen pois, ja ohjasin sen polkua pitkin. Jäin odottamaan koiraa risteykseen, ja koira palautti rullan noin 50 m matkan. Tällä kertaa maalimies oli ollut kyykyssä, ja koira oli loikannut selkää päin... Ja palkkasin sen näytöllä jne... Tämän takia etsintätreeneissä maalimies aina seisova, muut asennot hiotaan ensin ilmaisutreeneissä.

Kierrettiin metsässä vielä jonkin verran ja neiti purki liikaenergiaansa juoksentelemalla ympäriinsä. Muutenkin neidin mielentila aivan mahdoton. Vinkui odotellessa ja kärkkyi lähtiessä. Töitä teki silti hyvin.

Rita 2-vuotias!

Pieni koiranpentuni täyttää tänään jo kaksi vuotta! Onnea koko Tuoksut-pentueelle!

Vaan ei huolta, neidin henkinen ikä on edelleen pentutasolla. :)

Tokkopa tokkoollaan

Tänään tehtiin seuraamista, maahanmenoa ja seisomaan jäämistä.

Seuraamista tehtiin 50 m kerrallaan, takapalkkana tennispallo. Tehtiin kahdeksan toistoa. Kontakti oli hyvä, samoin seuraamispaikka ja rintamasuuntakin pysyi oikeana.

Lopuksi tehtiin niin että koira oli edessäni ja kun se lähti kävelemään minua päin, annoin sille maahan tai pysähtymiskäskyn, jonka palkkasin heittämällä namin maahan sen jalkojen väliin (maahanmeno) tai sen taakse. Kerran teki liikkeen väärinpäin ja muutaman kerran maahanmeno oli hidas (jätin palkkaamatta). Muuten meni tuokin hyvin. Voisi kuitenkin tehdä jatkossa useamman treenin niin, että tekee vain toista liikkeistä, ja vasta sitten yhdessä. Vaikkei se näinkään ongelmia tuottanut. Voisi vain saada lisää vauhtia. : )

Koitan ulkona nyt siis yleistää seisomisen missä tahansa (samoin maahanmenon) ja vasta sitten yhdistän seuraamiseen.

Ilmaisutreenit ja markkeerauksia

Viime treenejä on nyt vaivannut jonkin asteinen alavire. Johtuisiko koiran valeraskausmielentilasta, mutta tuntuu etteivät asiat johda mihinkään...
Hmm. Tässä eilisistä treeneistä:

Peko:

Kolme ilmaisutreeniä ja yksi "etsintä".

Palkkaan koiran maahan näytöllä, jonka jälkeen pyydän koiran perusasentoon ja palkkaan kunnolla.

Ja tietysti alkutottikset jäi nollalle. : ( Mutta koira aika hyvin mukana, vaikka aluksi loikkasi maalimiestä päin ja tuli ilmaisemaan. Sitten lähti hortoilemaan, kun ei korjannut kunnolla, enkä hyväksynyt sitä. Kutsuin sen luokse. Annoin maalimiehelle kepin ja sitten neiti taas tajusi mitä pyydettiin. Kaikki kolme maalimiestä mallikkaasti. Näytöllä ei rähminyt maalimiestä, kun kutsuin sen perusasentoon.

Viimeisenä maalimies meni allaolevan kuvan mukaisesti:

Kierrettiin siis tyhjää 200 m ennen kuin koira merkkasi maalimiehen ja irtosi melkein 100 m sille. Palautti rullan saman matkan ja näytölle meno. Meni ihan nappiin koko ketju. : ) Otin yhden luoksetulonkin matkalla, eikä siinä mitään erikoista, tuli nopeasti sivulle. Irtosi melkoisen vähän. Ihan mukava reeni siis.

NOME

Ohjelmassa oli markkeerauksia uudessa maastossa, hakkuuaukealla. Koiran kanssa kunnon lajitreeniä viimeeksi useampi kuukausi sitten, vaikeista markkeerauksista vielä kauemmin. Heittäjä meni noin 100 m päähän ja heitti pusikkoon.

Neljä suoritusta, jotka menivät lyhyesti näin:
1. Koira työsti todella kauan ennen kuin löysi, palautus hyvä.
2. Koira työsti ja työsti, muttei löytänyt, palasi luokseni 10 min etsittyään. Heittäjä haki damin pois ja heitti uudestaan. Tällä kertaa koira löysi melko nopeasti. Huonosti markkeerasi kuitenkin.
3. Heittäjä heitti damin kiven päälle. Koira pyöri oikealla alueella, muttei saanut tarkennettua. Lähti alueelta muutaman kerran, mutta palasi sille aina. Ei silti kyennyt löytämään... Koira palasi luokseni turhauduttuaan.
4. Heittäjä kävi siirtämässä damin, muttei heittänyt sitä uudestaan. Lähetin koiran motivoimatta uudelleen. Tällä kertaa löytyi, työsti silti melko kauan...

Koiran markkeeraukset päin kettuja! Oli kyllä kuumempana kuin koskaan, meinasi vinkua jo siitä, että heittäjä käveli kauemmas! Olisi pitänyt olla fiksu, ja olla päästämättä koiraa, mutta odotin, että se oli rauhassa ja lähetin sitten. Toisella markkeerauksella koira oli kuulemma seissyt damin päällä ja toljotellut että mistä hitosta tuo haju tulee (!???!!!??). No ei voi kuin syyttää itseään. Pienempiä askelia jne.
Ja tässä lepposaa musaa totisten reenailujen ohelle:
The Black Eyes Peas - The Time