Taipumuskoe Rengossa

Voihan taipumuskoe.

Aamu alkoi klo 8 herätyksellä. Idea oli, että ehdittäisiin kunnolla lenkille ja sitten matkaan. Noh, lenkistä ei tullut kunnollista, kun koira ei tahtonut lenkkeillä, vaan seurasi koko lenkin. Ajattelin, että kivalla mielentilalla mennään ainakin, jos ei muuta.

Sitten haettiin auto (ISO kiitos Jukalle) ja lähdettiin kohti Renkoa.

Paikalla vein Ritan lenkille rantaan, ja se veti sinne. Meni istumaan rannalle, että "missä lentää, mistä noudan?". Ajattelin siinä vaiheessa, että just se mielentila jota ounailinkin...

Tuomarin tervehdyksessä käytiin luoksepäästävyys ja Rita ei noussut perusasennosta! Taippareissahan tätä ei vaadita, mutta tokoa ajatellen. Ajattelin, että jos ei muuta, niin tämä ainakin jäi päivästä käteen. :)

Oltiin kolmantena suoritusvuorossa. Ensimmäisen koiran ekan laukauksen Rita oli autossa. Sitten mentiin vapaana kävelemään metsään, kun tuli toinen laukaus (ei noteerannut hirveästi). Odotuspaikalla olimme, kun meitä ennen oleva koira oli suoritusvuorossa, ja silloin alkoi jo vähän kuumua. Söin siinä sitten mustikkaa, ja koitin pitää edes itseni rauhallisena. Kun toinen koira tuli pois suorituspaikalta, laitoin Ritan paikallamakuuseen (noin minuutti), ennen kuin meidät kutsuttiin suorittamaan.

Koira veti suorituspaikalle. Rannalla Rita taippariotteeseen, ja molemmat lokit ylös nätisti. Kävin nostamassa ne rannasta varmuuden vuoksi. :) Sitten koira hihnaan ja kohti hakuruutua. Siinä vaiheessa oli ylimääräinen puhti poistettu koirasta, ja se ei vetänyt ennen kuin noin 10m ennen ruutua vissiin haistoi riistat, ja sitten taas hihna kireäksi.

Haku oli se osio, jota eniten pelkäsin. Koira taippariotteeseen, heitto ja laukaus. Sitten odoteltiin, että heittäjä ja ampuja tulivat pois. Sitten koira riistalle ja saman tien suuhun. Vilkaisi ruutua ja lähti sitten omatoimisesti palauttamaan.

Tämän jälkeen vielä kolme toi: yhden oikeasta reunasta, yhden takareunasta ja yhden keskeltä. Kerran näin, että linnun asentoa suussa korjattiin, muuten tosi nätisti. Kaikki palas käteen. Rita liikkui varsin rauhallisesti. Oli todella helppolukuinen, kun liikkui ruudussa - hajun saatuaan alkoi tarkentamaan niin selkeästi. Jotenkin koira oli juuri siinä mielentilassa, jossa sen halusinkin olevan! Ja kun tuomari keskeytti neljännen jälkeen, olin ymmälläni, että niin nopeasti. :) En varmaan pelastuskoirakokeenkaan aikana jännittänyt näin paljon... Ihan uskomatonta. Kädet täris niin, että ei ole edes mahdollista. Pilliä ei muuten tullut käytettyä ollenkaan. Lähetin koiran ja otin riistat vastaan, muuten olin passiivinen. Mut onneks meillä pilli roikkuu niin nätin helminauhan päässä, että se on ehkä enemmänkin kuin asuste. :D

Sitten odottelemaan jälkeä. Kun otin koiran autosta, oli se täysin laama. Koitin innostaa sitä, mutta se seisoi häntä roikkuen. Jäljellä sitten lähti ihan ok, ei niin reippaasti kuin viimeeksi, mutta ei myöskään mörköillyt. Eteni jonkin verran, ja sitten vähän sähläili ympäriinsä, ja sitten palasi luokseni. Uusi lähetys, ja taas jotain sähelsi, mutta eteni sitten kanin luokse (ainakin lähiympäristöön). Tohotteli siellä aikansa. Ei siis ollut näköyhteyttä sinne... Palasi sitten ilman pupua, ja tuomari kiersi takakautta pupulle katsomaan, että oliko Rita käynyt siellä. Pyysi kanilla, että lähetän Ritan, ja pistin sen menemään. Kun Rita huomasi, että siellä on ihminen, pysähtyi ja jäi tuijottamaan häntä heiluen. Ei liikkunut varmaan puoleen minuuttiin ja tuli sitten luokseni. Eihän treeneissä saa mennä ihmisiä moikkaamaan, kun ollaan hommissa (ja melkosen väsyneitä). Lähetin uusiksi, ja eteni tällä kertaa tuomarille. Hän heitti kanin maahan ja Rita nappasi sen välittömästi ja palautti. Meni kuulemma jälki "rimaa hipoen", mutta näistähän ei tyylipisteitä jaeta. NOU1 TULI!!! :)

Ei jumalauta. :) On se täydellinen koira. Vuosi sitten palautusongelmat ja riiistan rikkomiset, ja nyt kaikki palas suoraan käteen ja ehjinä... Niin se vaan ikilapsikin aikuistuu. Siitä on kasvanut juuri se koira, jonka haluan omistaa. :) Etukäteen mietittynä olen ajatellut, että tämä on ehkä Ritvan kanssa se suurin haaste, ja nyt se on voitettu. Kotimatkalla neiti sai syödä palkintohampurilaisensa, kyllä tää lahjominen näyttäs toimivan!

Yleisesti kokeesta on vielä todettava, että kyllä flatit on upeita! Hienoa työskentelyä ja seitsemän uutta taipunutta flattia :)

Arvostelu löytyy kohdan Kokeet alta, mutta laitetaan se vielä tähänkin:

Taipumuskoe, Renko

Tuomari Juha Tenhunen

NOU1

1. Sosiaalinen käyttäytyminen: Suhtautuu hyvin vieraisiin ihmisiin ja koiriin.

2. Uimahalu: Syöksyy veteen ja ui hyvin.

3. Hakuinto: Tekee sopivavauhtista, tehokasta työtä kattaen koko hakualueen.

4. Noutohalu: Ottaa kaikki linnut nopeasti ja empimättä.

5. Nouto-ote: Hyvä kaikista linnuista.

6. Palauttaminen: Lokit rannalle, varikset vauhdikkaasti ja suoraviivaisesti ohjaajalle käteen.

7. Reagointi laukaukseen: Tarkkaavainen.

8. Itseluottamus ja aloitekyky: Suuria vaikeuksia päästä jäljestysen alkua pidemmälle, mutta saadaan lopulta etenemään kanille.

9. Yhteistyö: Erittäin hyvä, eleetön yhteistyö.

10. Yleisvaikuitelma: Hyvässä yhteistyössä toimiva koira, jota ohjataan eleettömästi, ja joka suorittaa muut tehtävät hyvin, mutta kaninjälki tuottaa ongelmia.

Onnellinen omistaja ja väsynyt pikkukoira. :)