keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Pitkästä aikaa

Teknisistä syistä en ole päässyt kuukauteen bloggailemaan, mutta treenit on jatkuneet normaalisti. Tai normaalisti siltä osin, että ollaan treenailtu viidesti viikossa, mutta pelastuskoirailusta ollaan pidetty taukoa kuukausi. Keskityttiin flattien juniorimestaruuksiin, jotka nekin menivät sitten päin...

Eilen pidettiin lepopäivä, mutta tässä maanantain treeneistä selostusta, ja illan treenien suunnitelma:

MAANANTAINA

TOKO:

Olemme UMN:n ohjatulla tokokurssilla. Takana on yksi kerta, jolloin otettiin paikallaoloa ja seuraamista. Tänään vuorossa taas seuraamista, sekä liikkeestä seisomaan jääminen ja luoksetulo.

Seuraaminen meni hyvässä kontaktissa ja ilman ongelmia, kunnes Rita herpaantui hetkeksi, ja lähti pikaisesti tervehtimään viereisen ryhmän koiria... Sen jälkeen kurssiohjaaja kysyi, että uskallanko antaa Ritan olla luoksetulossa paikallaan. Päätin ottaa riskin, ja neiti jäi ilman ongelmia istumaan. Luokse tuli VAUHDILLA, törmäsi kyllä päin, ja sitten ilman erillisiä (suullisia tai kehon) vihjeitä siirtyi nätisti sivulle. Herkkupalkkaus neidille.
Seuraavaksi oli vuorossa sitten liikkeestä seisominen. Koska emme liikettä ole juurikaan harjoitelleet, teimme vain niin, että seuraamisesta pysähdyin ja palkkasin, ennen kuin koira istui. Se onnistui ilman ongelmia. Viikon kotitehtäväksi annettiin harjoitella liike niin, että pääsen erkanemaan koirasta muutamia metrejä seiso-vihjeen jälkeen.

PEKO:

Taukoa on siis todella pidetty, kun sekä koiran, että ohjaajan motivaatio alkoi hiipua. Tuntui että kaivoimme vaan syvempää ja syvempää kuoppaa, kun ongelmia alkoi ilmestyä (=maalimiehen rähmiminen). Näin tauko on vaikuttanut Ritaan:

Maalimies meni piiloon jo ennen kuin otin koiran autosta, mutta Rita tiesi mitä ollaan tekemässä, ja kävi melko kuumana. Niinpä otin paikallamakuun ja seuraamista ennen kuin lähetin koiran. Lähetin vasta kun koira rauhottui, mutta silti se säntäsi metsään. Näin Ritan tekevän metsän reunassa siksak-liikkeen, jonka jälkeen ilmeisesti sai hajun ja katosi metsään. Ehdin kävellä 10 metriä metsän puolelle, kun Rita palasi rulla suussa. Otin rullan, palkkasin ja lähetin näytölle. Koira säntäsi vauhdilla ja katosi näkyvistä. Tuli ilmaisemaan uudelleen ja lähetin uudelleen näytölle. Tämä sujui ongelmitta: koira oli lähtenyt maalimieheltä välittömästi uuteen ilmaisuun, ja luonani tajusi mitä siltä pyydettiin, lähti sivulta uudestaan maalimiehelle. Maalimies myös kertoi, että Rita oli kuonolla koskenut käteen (kosketuskeppiä ei käytössä) ja sitten välittömästi lähtenyt!
Teimme toisen toiston samalla maalimiehellä, siis näkölähtö. Rita ampaisi taas vauhdilla ja katosi näkyvistä. Taas ehdin liikkua vain vähän, ennen kuin koira oli jo sivullani rulla suussa. Näytölle mentiin vauhdilla ja siellä herkkupalkka purkista. Täytyy sanoa, että mahtava idea oli pitää taukoa. : D

KESKIVIIKKONA:

Suunnitelma:

PEKO:


Tavoite: Etsintä + maalimiehen kunnollinen ilmaisu (ts. massaa ilmaisuketjulle).
Paikka: Hiekkakuoppa Nurmijärvellä.

Kolme maalimiestä.

Kolme maalimiestä lähtee hiekkakuopalle ennen kuin otan koiran autosta (näkölähtö kuumentaa Ritaa, ja luulenpa että tilanne on valmiiksi melko kuumentava). Hiekkakuoppa hyvä sijainti, sillä siellä näkee koiran liikkumisen kauempaakin, mutta silti siellä on hyviä piiloja maalimiehille.

Kaikki maalimiehet seisovia, piilot voivat olla haastaviakin. Kahdella ensimmäisellä maalimies antaa ensimmäisen palkan (muutama nami), jonka jälkeen minä palkkaan koiran kunnolla (purkista?). Viimeisellä maalimiehellä lelupalkka.

Toteutuminen:

Neiti oli taas pikkasen täpinöissään päästessään treenaamaan! 50 m seuraamispätkä vei 5min. Kun lopulta päästiin alueelle, niin neiti ampaisi vauhdilla, nenä maassa. Kiersi ensin alueen ympäri, palasi luokseni, ja lähti samaan suuntaan. Sai maalimiehen hajun, nuolaisi maalimiestä ja ilmaisi (vauhdilla!). Sitten palkkaa maalimieheltä ja minulta.
Seuraavalle lähettäessä näin, että Rita vilkuili mukana seurannutta joukkoa, mutta lähetin silti. Ritapa sitten ilmaisi väkijoukon. Siitä palkat ja kehut. Sitten edettiin seuraavalle maalimiehelle. Matkalla Rita tarkisti edellisen koiran/maalimiehen jättämät jäljet, mutta jatkoi matkaa, kuh huomasi ettei siellä ollut mitään. Kiersi jäljellä maalimiehelle, nuolaisi kasvoja ja ilmaisi. Lopuksi vielä yksi maalimies meni piiloon pitäen kasvot piilossa. Maalimies löytyi helposti, ja Rita ilmeisesti eteni niin kovalla vauhdilla, että tönäisi maalimiestä, muttei rähminyt.
Lopuksi leikkiä ja kehuja. : )