Tänään oltiin Freja siskon luona Tuusulassa. Tarkoitus oli ottaa koirille ensin riistaa ja sitten hallintaa ja rauhoittumista.
Aloitettiin tekemällä noin 20 metrin ohjaus polkua pitkin siipidummylla. Seurautin Ritan polun päähän, jätin istumaan, vein dummyn, palasin Ritan viereen ja seurautin takaisin. Sitten lähetin matkaan. Rita otti dummyn, mutta sai siellä toisen hajun ja lähti sitä seuraamaan. Teki onneksi vain lyhyen lenkin ja palautti sitten... Paikalla oli ilmeisesti jäniksen haju (nähtiin alueen reunalla pikkuinen pupu), sillä myös Freja lähti seuraamaan samaa jälkeä.
Vaihdettiin ohjauksen suuntaa, ja sieltä hakiessa Ritalla ei ollut ongelmia. Vaihdettiin varikseen. Rita ei oikein tahtonut nostaa sitä maasta... Sitten annoin sen sille suuhun ja kanneltiin sitä. Tehtiin ohjaus samaan paikkaan kuin siipidummyllakin. Rita meni varikselle, mutta sai taas hajun, seurasi sitä korvat lukossa metsään. Hain vaakun ja jätin Ritan vaeltamaan metsään, ja aika nopeastihan tuo palasikin. Otettiin sitten vain kantamista ja that's it.
Kumma ettei ottanut vaakkua! Ensimmäinen kerta. Ehkä tämä antaa meille sauman aloittaa riistatreeni alusta (rauhallisemmin).
Lopuksi oli hallintatreeni. Rita joutui ensin katselemaan autosta siskon hallintatreenin, ja sitten pääsi itse. Tehtiin kaksoismarkkeeraus, jota koira ei päässyt hakemaan. Ei ongelmia, käännyttiin selin, kun dummyt poimittiin ja palkkasin Ritaa. Toistettiin vielä kahdesti, eikä edelleenkään ongelmia. Sitten dummya heiteltiin ja vieriteltiin lähemmäs meitä, meidän yli, vierelle, eteen...
perjantai 13. elokuuta 2010
torstai 12. elokuuta 2010
Nomeilua kasvattajan luona
Tänään oli treenit Mäntsälässä Ritan kasvattajan luona. Paikalla oli Ritan lisäksi veljet Teppo ja Urho, sekä Freja-sisko. Kasvattaja Kirsi oli laatinut suunnitelman treenin kulusta:
1. Markkeeraus, noin 20 m.
2. Hakuruutu ylärinteeseen, kahdeksan dummya.
3. Ohjaus markkeerauspisteeseen.
4. Hakuruutu riistalla.
Oltiin metsässä, jossa oli hyvä näkyvyys, mutta ilma ei liikkunut yhtään. Autolta suorituspaikalle matkaa oli pari sataa metriä.
Ensin teki Teppo, ja Rita ehti sen ajan odotella autossa ja vähän rauhoittua. Kun otin sen autosta, meni matka autolta huonossa kontaktissa. Pysähtelin ja odotin, että Rita ottaa kontaktia, mutta ei tosiaan jaksanut keskittyä. Lähistöllä haukkui koira, ja se tuntui kiinnostavan enemmän... Päästyämme metsään, jäimme odotuspaikalle muutamaksi minuutiksi ja otin Ritalle paikallaoloa. Siinä se rauhoittui, ja loppumatka meni paremmassa kontaktissa.
Aloitimme markkeerauksella, ja Rita odotti nätisti lähetyslupaa, ja lähti vasta sitten. Palautti suoraan ja sivulle - no problemas. Seuraavaksi siirryttiin hakuruutuun, ja Rita lähti hyvällä vauhdilla, muttei liikkuminen ollut "ritamaista" = todella vauhdikasta. Teki kuitenkin kokoajan töitä, löysi dummyt suht nopeasti ja palautti välittömästi. Teki siis enemmän töitä nenällä kuin jaloilla.
Ohjausdummy oli viety paikalleen Ritan ollessa ruudussa, mutta ohjauspaikka osui minusta suoraan vasemmalle, joten Rita sai siitä hajun ja palautti senkin. Kokonaisuudessaan ruudusta nousi viisi dummya.
Seuraavaksi tehtiin hakuruutu riistalla, ja sillä välin vietiin taas ohjaus paikalleen. Riistana oli lähellä lähetyspaikkaa lokki ja ylhäällä rinteessä kaksi vaakkua (ei näköyhteyttä paikkoihin). Rita pääsi lokin hajulle suht nopeasti, mutta pyöri hajun perässä liian alhaalla rinnettä. Kun tajusi hajun lähteen, nousi rinteelle ja otti lokin. Palautuksessa tuli ongelmia, kun vastakkaisesta suunnasta tuli ihmisiä, joten Rita kiersi siellä ensin, sitten tuli luokseni.
Varista hakiessa neiti eksyi reilusti ulos sektorista, ja jouduin ohjaamaan sen sinne uudestaan. Varis löytyi lopulta, mutta vauhti ei edelleenkään normaalia... Varis palasi suht hyvin: jäi katsomaan kukkulan huipulta alas, mutta sanottuani "tule vain" palautti normaalisti. Kolmas löytyi hieman helpommin, mutta sen Rita palautti jättämällä muutaman metrin päähän minusta, maahan... Plussaa tässä treenissä: Rita ei ole nähnyt taippareiden (= variksen rikkomisen) jälkeen riistaa ja nyt suu ei ollut levoton.
Lopuksi tehtiin ohjaus, muttei Ritalla enää ollut hajua markkeerauksesta. Halusi kääntyä ruutuun päin. Niinpä ensimmäinen ohjausyritys meni päin... Tehtiin vielä motivoitu ohjaus ja siinä ei ongelmia. Lopuksi purkkipalkka.
Treenien lopuksi sisarukset pääsivät vielä vähän riehumaan pihalle keskenään.
1. Markkeeraus, noin 20 m.
2. Hakuruutu ylärinteeseen, kahdeksan dummya.
3. Ohjaus markkeerauspisteeseen.
4. Hakuruutu riistalla.
Oltiin metsässä, jossa oli hyvä näkyvyys, mutta ilma ei liikkunut yhtään. Autolta suorituspaikalle matkaa oli pari sataa metriä.
Ensin teki Teppo, ja Rita ehti sen ajan odotella autossa ja vähän rauhoittua. Kun otin sen autosta, meni matka autolta huonossa kontaktissa. Pysähtelin ja odotin, että Rita ottaa kontaktia, mutta ei tosiaan jaksanut keskittyä. Lähistöllä haukkui koira, ja se tuntui kiinnostavan enemmän... Päästyämme metsään, jäimme odotuspaikalle muutamaksi minuutiksi ja otin Ritalle paikallaoloa. Siinä se rauhoittui, ja loppumatka meni paremmassa kontaktissa.
Aloitimme markkeerauksella, ja Rita odotti nätisti lähetyslupaa, ja lähti vasta sitten. Palautti suoraan ja sivulle - no problemas. Seuraavaksi siirryttiin hakuruutuun, ja Rita lähti hyvällä vauhdilla, muttei liikkuminen ollut "ritamaista" = todella vauhdikasta. Teki kuitenkin kokoajan töitä, löysi dummyt suht nopeasti ja palautti välittömästi. Teki siis enemmän töitä nenällä kuin jaloilla.
Ohjausdummy oli viety paikalleen Ritan ollessa ruudussa, mutta ohjauspaikka osui minusta suoraan vasemmalle, joten Rita sai siitä hajun ja palautti senkin. Kokonaisuudessaan ruudusta nousi viisi dummya.
Seuraavaksi tehtiin hakuruutu riistalla, ja sillä välin vietiin taas ohjaus paikalleen. Riistana oli lähellä lähetyspaikkaa lokki ja ylhäällä rinteessä kaksi vaakkua (ei näköyhteyttä paikkoihin). Rita pääsi lokin hajulle suht nopeasti, mutta pyöri hajun perässä liian alhaalla rinnettä. Kun tajusi hajun lähteen, nousi rinteelle ja otti lokin. Palautuksessa tuli ongelmia, kun vastakkaisesta suunnasta tuli ihmisiä, joten Rita kiersi siellä ensin, sitten tuli luokseni.
Varista hakiessa neiti eksyi reilusti ulos sektorista, ja jouduin ohjaamaan sen sinne uudestaan. Varis löytyi lopulta, mutta vauhti ei edelleenkään normaalia... Varis palasi suht hyvin: jäi katsomaan kukkulan huipulta alas, mutta sanottuani "tule vain" palautti normaalisti. Kolmas löytyi hieman helpommin, mutta sen Rita palautti jättämällä muutaman metrin päähän minusta, maahan... Plussaa tässä treenissä: Rita ei ole nähnyt taippareiden (= variksen rikkomisen) jälkeen riistaa ja nyt suu ei ollut levoton.
Lopuksi tehtiin ohjaus, muttei Ritalla enää ollut hajua markkeerauksesta. Halusi kääntyä ruutuun päin. Niinpä ensimmäinen ohjausyritys meni päin... Tehtiin vielä motivoitu ohjaus ja siinä ei ongelmia. Lopuksi purkkipalkka.
Treenien lopuksi sisarukset pääsivät vielä vähän riehumaan pihalle keskenään.
maanantai 9. elokuuta 2010
Sunnuntain pelastuskoirailut
Suunnitelma:
PEKO:
Piilojen harjoitteleminen.
Ennen treeniä kontaktia.
Viimeinen maalimies lapsi (6v).
Toteutuminen:
Tänään oltiin Nurmijärvellä pienellä hiekkakuopalla. Hellettä taas +30 astetta, ja ohjaajalla lyhyet unet alla. Tuskaiset treenit siis molemmille...
Paikallaoloharjoitusta ei otettu, koska paikalla oli niin paljon porukkaa, ja tuntuisi epäreilulta odotuttaa muita helteessä.
Ensin maalimies meni pienen lautaseinän taakse seisomaan. Rita meni maalimiehen luokse, koski keppiin, kuuli metsästä linnunlaulua, pysähtyi (ohjaaja pidätti hengitystä ; )) ja otti lopulta rullan ja ilmaisi!
Toisella kerralla maalimies meni seisomaan kuoppaan/syvään ojaan. Rita meni maalimiehen luokse, sai toisen hajun, seurasi sitä, juoksi luokseni, nappasi rullan matkalla. En hyväksynyt suoritusta, vaan lähetin Ritan uudelleen. Toisella kerralla ei ongelmia.
Kolmannella kerralla maalimies oli samassa ojassa kulman takana. Rita nousi ojasta tasanteelle, laskeutui maalimiehen luokse, seisoi maalimiehen oikealla puolella, nappasi rullan (koskematta keppiin) ja ilmaisi. Hyväksyin, vaikka keppikosketus puuttui - Ritalle on jo jätetty aikaisemmin koulutuksessa keppiä pois, jolloin näissä olosuhteissa tuntuisi väärältä laittaa sillä useampi toisto kepin takia, koira kun kuitenkin kävi maalimiehen luona. Viimeisenä maalimies meni samaan piiloon kuin ensimmäisellä kerralla. Rita koski keppiin, mutta maalimies ei kuulemma nostanut välittömästi keppiä pois, jonka takia Rita alkoi korjaamaan, mutta siinä vaiheessa keppi olikin jo poissa... Koira hämmentyi. Se tuli luokseni, ja lähetin sen uudelleen maalimiehelle, tällä kertaa ei ongelmia. Palkka purkista.
Lopuksi otettiin vielä lapsi maalimieheksi lyhyellä matkalla. Rita koski keppiin, nuuskaisi tytön kättä ja nappasi rulla. Yritti ensin ilmaista vieressäni seisoneelle henkilölle, mutta tuli kutsusta luokseni. Loppuosa ok.
Treenin jälkeen vietiin koirat uimaan, ja Rita oli ihan innoissaan noutamassa palloa vedestä. : ) Kiva lopetus hellepäivän treeneihin.
PEKO:
Piilojen harjoitteleminen.
Ennen treeniä kontaktia.
Viimeinen maalimies lapsi (6v).
Toteutuminen:
Tänään oltiin Nurmijärvellä pienellä hiekkakuopalla. Hellettä taas +30 astetta, ja ohjaajalla lyhyet unet alla. Tuskaiset treenit siis molemmille...
Paikallaoloharjoitusta ei otettu, koska paikalla oli niin paljon porukkaa, ja tuntuisi epäreilulta odotuttaa muita helteessä.
Ensin maalimies meni pienen lautaseinän taakse seisomaan. Rita meni maalimiehen luokse, koski keppiin, kuuli metsästä linnunlaulua, pysähtyi (ohjaaja pidätti hengitystä ; )) ja otti lopulta rullan ja ilmaisi!
Toisella kerralla maalimies meni seisomaan kuoppaan/syvään ojaan. Rita meni maalimiehen luokse, sai toisen hajun, seurasi sitä, juoksi luokseni, nappasi rullan matkalla. En hyväksynyt suoritusta, vaan lähetin Ritan uudelleen. Toisella kerralla ei ongelmia.
Kolmannella kerralla maalimies oli samassa ojassa kulman takana. Rita nousi ojasta tasanteelle, laskeutui maalimiehen luokse, seisoi maalimiehen oikealla puolella, nappasi rullan (koskematta keppiin) ja ilmaisi. Hyväksyin, vaikka keppikosketus puuttui - Ritalle on jo jätetty aikaisemmin koulutuksessa keppiä pois, jolloin näissä olosuhteissa tuntuisi väärältä laittaa sillä useampi toisto kepin takia, koira kun kuitenkin kävi maalimiehen luona. Viimeisenä maalimies meni samaan piiloon kuin ensimmäisellä kerralla. Rita koski keppiin, mutta maalimies ei kuulemma nostanut välittömästi keppiä pois, jonka takia Rita alkoi korjaamaan, mutta siinä vaiheessa keppi olikin jo poissa... Koira hämmentyi. Se tuli luokseni, ja lähetin sen uudelleen maalimiehelle, tällä kertaa ei ongelmia. Palkka purkista.
Lopuksi otettiin vielä lapsi maalimieheksi lyhyellä matkalla. Rita koski keppiin, nuuskaisi tytön kättä ja nappasi rulla. Yritti ensin ilmaista vieressäni seisoneelle henkilölle, mutta tuli kutsusta luokseni. Loppuosa ok.
Treenin jälkeen vietiin koirat uimaan, ja Rita oli ihan innoissaan noutamassa palloa vedestä. : ) Kiva lopetus hellepäivän treeneihin.
lauantai 7. elokuuta 2010
Hakuilua ja tokoilua
NOU/NOME:
Pitkät markkeeraukset veteen.
Alkuun kontaktiharjoituksia ja seuraamista.
Kolme pitkää markkeerausta, herkkupalkkauspurkista.
TOKO:
Seuraaminen häiriön alla.
Palkataan nameilla, viimeinen seuraamispätkä lelulla.
Häiriökoiran kanssa.
Toteutuminen:
Otettiinpa taas kerran extempore hakutreenit, joissa testattiin myös upouudet radiopuhelimet ; ).
Yksi maalimies, kolme toistoa. Maalimies meni piiloon sillä aikaa kun vielä pilkoin Ritalle palkkoja, joten ei ollut millään tavalla näkölähtö.
Rita ampaisi vauhdilla metsään, kiersi ensin maalimiestä muutaman kierroksen ympäri (ei koskenut), otti rullan ja tuli sivulle, ja näyttö normaalisti. Seuraavasti maalimies lähti syvemmälle metsään, jonka aikana Ritalla paikallaoloharjoitus. Toisella ilmaisulla ei mitään ongelmaa. Kolmannella oli jo pitkä matka maalimiehelle, ja Rita katosikin näkyvistä. Palasi rulla suussa (maalimies kuittasi radiopuhelimella, että koira oli käynyt hänen luonaan ilman ongelmia). Tässä siis harjoitusta pitkästä ilmaisumatkasta, jolloin koira joutuu palauttamaan rullan näkemättä minua - ja tämäpä tapahtui ilman ongelmia. Näyttö oli nopea ja treenin lopetus herkkupalkkaan.
Hakutreenien jälkeen lähdettiin koulutuskentälle tekemään seuraamisharjoituksia toisen koiran kanssa. Päästettiin koirat ensin uimaan ja poistamaan höyryjä. Toisen koiran leikkiessä pallolla odotti Rita rannalla. Kun se alkoi kuumenemaan siihen malliin, että vinkumista kuului, en voinut palkata sitä päästämällä veteen. Niinpä lähdimme rannasta pois. Toinen koira jätti kuitenkin pallon noutamatta ja se jäi keskelle lampea... Menimme takaisin parkkipaikalle, jossa seuraamista. Ritan tunnetila oli rauhoittuneempi, joten palkkasin sen seuraamisesta päästämällä sen hakemaan pallon lammelta (200m metsään). Ja neitihän teki mitä pyydettiin.
Tehtiin vielä lisää seuraamista, Ritalla hyvä kontakti. Palkkana välillä lelu, välillä ruoka, ja seuraaminen onnistui ilman ongelmia. Edes ohitettaessa toista koiraa ei kontakti laskenut.
Lopuksi koirat pääsivät vielä uiskentelemaan.
Illalla oli edessä vielä nome-treenailut. Meitä oli kaksi treenaajaa, joten otettii koirat mukaan lammelle niin, että asetuimme eri puolille lampea. Ensin välimatkaa oli n. 100 metriä. Ensimmäisenä lähti toinen koira (Ritan sisko Freja), jolle minä siis heitin markkeerauksen veteen toisella puolella lampea. Freja ei kuitenkaan uinut koko matkaa lammen halki (heitin lisäksi kolme dummya, mutta ei silti rohkaistunut uimaan toiselle puolelle lampea).
Rita oli koko Frejan suorituksen ajan vinkunut ja riekkunut, joten ei olisi kannattanut päästää sitä siinä mielentilassa noutamaan... Mutta Rita sitten aloitti hakemalla toisen koiran neljä dummya vedestä.
Päätimme lyhentää välimatkaa, mutta halusin kokeilla ensin Ritalla pitkää markkeerausta. Rita markkeerasi hyvin, mutta lähti ensin juoksemaan rantaviivaa n. 10 metriä eri kohtaan, ja vasta sitten hyppäsi veteen. Lähti uimaan markkeerausta kohti, mutta kääntyi minua päin noin 50 metrin jälkeen. Tuolloin toisella puolella lampea vihellettiin sorsapilliin ja heitettiin toinen dummy veteen. Tämän jälkeen Ritalla ei ollut ongelmia, vaan se ui dummylle ja lähti pillistä takaisin. Palkkana purkista lohta.
Tämän jälkeen lyhensimme välimatkaa noin 50 metriin. Ensin Rita oli kiinni puussa ja Freja haki dummyn. Rita vinkui vähemmän kuin ensimmäisellä kerralla... Pääsi sitten noutamaan ennen pitkää markkeerausta toisen vedessä olevan dummyn. Pidemmällä markkeerauksella ei ongelmia, pillillä kutsuin dummyllä. Kolmas pitkä markkeeraus meni myös hyvin, silloin jätin pillityksenkin pois, eli noutosuoritus onnistui ilman mitään ohjeistuksia.
Treenin lopuksi otettiin paikallaoloharjoitus, jossa koira istui sivulla, kun ympärillä heiteltiin dummyja. Rita haki lupaa noutoon katsomalla silmiin, muttei kuumentunut harjoituksesta. Yhden kerran takapuoli nousi, kun dummy vieritettiin ohitsemme, mutta siitäkin palasi heti istumaan. : )
Pitkät markkeeraukset veteen.
Alkuun kontaktiharjoituksia ja seuraamista.
Kolme pitkää markkeerausta, herkkupalkkauspurkista.
TOKO:
Seuraaminen häiriön alla.
Palkataan nameilla, viimeinen seuraamispätkä lelulla.
Häiriökoiran kanssa.
Toteutuminen:
Otettiinpa taas kerran extempore hakutreenit, joissa testattiin myös upouudet radiopuhelimet ; ).
Yksi maalimies, kolme toistoa. Maalimies meni piiloon sillä aikaa kun vielä pilkoin Ritalle palkkoja, joten ei ollut millään tavalla näkölähtö.
Rita ampaisi vauhdilla metsään, kiersi ensin maalimiestä muutaman kierroksen ympäri (ei koskenut), otti rullan ja tuli sivulle, ja näyttö normaalisti. Seuraavasti maalimies lähti syvemmälle metsään, jonka aikana Ritalla paikallaoloharjoitus. Toisella ilmaisulla ei mitään ongelmaa. Kolmannella oli jo pitkä matka maalimiehelle, ja Rita katosikin näkyvistä. Palasi rulla suussa (maalimies kuittasi radiopuhelimella, että koira oli käynyt hänen luonaan ilman ongelmia). Tässä siis harjoitusta pitkästä ilmaisumatkasta, jolloin koira joutuu palauttamaan rullan näkemättä minua - ja tämäpä tapahtui ilman ongelmia. Näyttö oli nopea ja treenin lopetus herkkupalkkaan.
Hakutreenien jälkeen lähdettiin koulutuskentälle tekemään seuraamisharjoituksia toisen koiran kanssa. Päästettiin koirat ensin uimaan ja poistamaan höyryjä. Toisen koiran leikkiessä pallolla odotti Rita rannalla. Kun se alkoi kuumenemaan siihen malliin, että vinkumista kuului, en voinut palkata sitä päästämällä veteen. Niinpä lähdimme rannasta pois. Toinen koira jätti kuitenkin pallon noutamatta ja se jäi keskelle lampea... Menimme takaisin parkkipaikalle, jossa seuraamista. Ritan tunnetila oli rauhoittuneempi, joten palkkasin sen seuraamisesta päästämällä sen hakemaan pallon lammelta (200m metsään). Ja neitihän teki mitä pyydettiin.
Tehtiin vielä lisää seuraamista, Ritalla hyvä kontakti. Palkkana välillä lelu, välillä ruoka, ja seuraaminen onnistui ilman ongelmia. Edes ohitettaessa toista koiraa ei kontakti laskenut.
Lopuksi koirat pääsivät vielä uiskentelemaan.
Illalla oli edessä vielä nome-treenailut. Meitä oli kaksi treenaajaa, joten otettii koirat mukaan lammelle niin, että asetuimme eri puolille lampea. Ensin välimatkaa oli n. 100 metriä. Ensimmäisenä lähti toinen koira (Ritan sisko Freja), jolle minä siis heitin markkeerauksen veteen toisella puolella lampea. Freja ei kuitenkaan uinut koko matkaa lammen halki (heitin lisäksi kolme dummya, mutta ei silti rohkaistunut uimaan toiselle puolelle lampea).
Rita oli koko Frejan suorituksen ajan vinkunut ja riekkunut, joten ei olisi kannattanut päästää sitä siinä mielentilassa noutamaan... Mutta Rita sitten aloitti hakemalla toisen koiran neljä dummya vedestä.
Päätimme lyhentää välimatkaa, mutta halusin kokeilla ensin Ritalla pitkää markkeerausta. Rita markkeerasi hyvin, mutta lähti ensin juoksemaan rantaviivaa n. 10 metriä eri kohtaan, ja vasta sitten hyppäsi veteen. Lähti uimaan markkeerausta kohti, mutta kääntyi minua päin noin 50 metrin jälkeen. Tuolloin toisella puolella lampea vihellettiin sorsapilliin ja heitettiin toinen dummy veteen. Tämän jälkeen Ritalla ei ollut ongelmia, vaan se ui dummylle ja lähti pillistä takaisin. Palkkana purkista lohta.
Tämän jälkeen lyhensimme välimatkaa noin 50 metriin. Ensin Rita oli kiinni puussa ja Freja haki dummyn. Rita vinkui vähemmän kuin ensimmäisellä kerralla... Pääsi sitten noutamaan ennen pitkää markkeerausta toisen vedessä olevan dummyn. Pidemmällä markkeerauksella ei ongelmia, pillillä kutsuin dummyllä. Kolmas pitkä markkeeraus meni myös hyvin, silloin jätin pillityksenkin pois, eli noutosuoritus onnistui ilman mitään ohjeistuksia.
Treenin lopuksi otettiin paikallaoloharjoitus, jossa koira istui sivulla, kun ympärillä heiteltiin dummyja. Rita haki lupaa noutoon katsomalla silmiin, muttei kuumentunut harjoituksesta. Yhden kerran takapuoli nousi, kun dummy vieritettiin ohitsemme, mutta siitäkin palasi heti istumaan. : )
perjantai 6. elokuuta 2010
Hallintaa
Suunnitelma:
Hallintatreeniä.
PEKO:
Paikallaolo, minimissään 4 min.
Seuraamista, palkkana namit + pallo.
Toteutuminen:
Aamulla otettiin kolme maalimiestä metsään (extempore taas). Treenin aluksi kolmen minuutin paikallamakuu, kun maalimies oli matkalla piiloon. Etsinnän kanssa ilmeni vain toisella maalimiehellä ongelma, kun Rita meni maalimiehen luokse, mutta jäikin pyörimään nenä maassa... Niinpä koira luokse ja uusi lähetys. Toisella yrityksellä ei ollut tätä ongelmaa. Loput treenistä menikin siis aivan suunnitelmien mukaan.
Sitten taas Klaukkalan vesitornilla ja lämpötila taas ihanat +30 astetta.
En siis vaatinut koiralta taaskaan paljoa sääolojen takia. Paikallaolossa ei ongelmia, mutta annoin välipalkkaa vahvistaakseni suoritusta. Seuraaminen meni ilman ongelmia, kontakti oli todella hyvä! Palkkasin sitten pallolla ja sillä saatiin neidin viretasoakin vähän nousemaan. Otettiin luoksetuloa niin, että pallo oli noin 5 metrin päässä meistä. Tämä oli Ritalle vaikeaa: lähti palloa kohti mutta tuli kuitenkin luokseni. Lisää tätä treeniä siis.
Jätettiin treeni tänään tälläiseksi tynkätreeniksi.
Hallintatreeniä.
PEKO:
Paikallaolo, minimissään 4 min.
Seuraamista, palkkana namit + pallo.
Toteutuminen:
Aamulla otettiin kolme maalimiestä metsään (extempore taas). Treenin aluksi kolmen minuutin paikallamakuu, kun maalimies oli matkalla piiloon. Etsinnän kanssa ilmeni vain toisella maalimiehellä ongelma, kun Rita meni maalimiehen luokse, mutta jäikin pyörimään nenä maassa... Niinpä koira luokse ja uusi lähetys. Toisella yrityksellä ei ollut tätä ongelmaa. Loput treenistä menikin siis aivan suunnitelmien mukaan.
Sitten taas Klaukkalan vesitornilla ja lämpötila taas ihanat +30 astetta.
En siis vaatinut koiralta taaskaan paljoa sääolojen takia. Paikallaolossa ei ongelmia, mutta annoin välipalkkaa vahvistaakseni suoritusta. Seuraaminen meni ilman ongelmia, kontakti oli todella hyvä! Palkkasin sitten pallolla ja sillä saatiin neidin viretasoakin vähän nousemaan. Otettiin luoksetuloa niin, että pallo oli noin 5 metrin päässä meistä. Tämä oli Ritalle vaikeaa: lähti palloa kohti mutta tuli kuitenkin luokseni. Lisää tätä treeniä siis.
Jätettiin treeni tänään tälläiseksi tynkätreeniksi.
torstai 5. elokuuta 2010
Hämärää toimintaa
Suunnitelma:
Hämärässä harjoittelu.
Maalimies ensin esillä, sitten piilossa. Minä palkkaan, viimeinen suoritus herkkupalkalla purkista.
Toteutuminen:
Tänään oli UPK:n pimeäharjoitus. Me tehtiin Ritan kanssa hämärässä klo 22 aikaan (ennen kuin kokeneemmat koirat aloittivat pimeäosuutensa). Aloitettiin Ritan kanssa melkein suoraan autosta (virhe!) ja meillä oli "uusi" maalimies. Ensimmäiselle tyttö juoksikin täysillä, sitten ohi... Kutsuin takaisin ja lähetin uudestaan. Tällä kertaa meni normaalisti. Toisella samanlaista hötkyilyä, mutta saatiin tälläkin ilmaisu. Maalimies sai kaupanpäälle kasvopesun... Kolmannella Rita katosi jälkien perässä kauemmas metsään, jolloin pyysin maalimiehen pois. Lähdimme kävelemään autolle päin, jolloin Rita palasi. Viimeinen kerta saatiin onnistumaan, ja tästä purkkipalkka. Minulle treeneistä aika huono fiilis - olisi pitänyt antaa koiran juosta intoansa ennen treeniä, ottaa hallintaa ja vasta sitten toimimaan. Jälkiviisaus...
Hämärässä harjoittelu.
Maalimies ensin esillä, sitten piilossa. Minä palkkaan, viimeinen suoritus herkkupalkalla purkista.
Toteutuminen:
Tänään oli UPK:n pimeäharjoitus. Me tehtiin Ritan kanssa hämärässä klo 22 aikaan (ennen kuin kokeneemmat koirat aloittivat pimeäosuutensa). Aloitettiin Ritan kanssa melkein suoraan autosta (virhe!) ja meillä oli "uusi" maalimies. Ensimmäiselle tyttö juoksikin täysillä, sitten ohi... Kutsuin takaisin ja lähetin uudestaan. Tällä kertaa meni normaalisti. Toisella samanlaista hötkyilyä, mutta saatiin tälläkin ilmaisu. Maalimies sai kaupanpäälle kasvopesun... Kolmannella Rita katosi jälkien perässä kauemmas metsään, jolloin pyysin maalimiehen pois. Lähdimme kävelemään autolle päin, jolloin Rita palasi. Viimeinen kerta saatiin onnistumaan, ja tästä purkkipalkka. Minulle treeneistä aika huono fiilis - olisi pitänyt antaa koiran juosta intoansa ennen treeniä, ottaa hallintaa ja vasta sitten toimimaan. Jälkiviisaus...
keskiviikko 4. elokuuta 2010
Lisää jälkeä, ja vähän nomeiluakin.
Suunnitelmat:
NOU/NOME:
Tähän en tehnyt suunnitelmaa etukäteen, kun treeniporukalla on aina joku suunnitelma, jota sitten harkintani mukaan noudatan. Tässä treenin alussa tehty suunnitelma:
Kaksoismarkkeeraukset veteen.
Ensin muutama ykkösmarkkeraus molempiin pisteisiin, sitten muutama kakkosmarkkeeraus.
Lopuksi linjaharjoitus kaislikossa.
Kontaktiharjoituksia!
PEKO
Jälki
Samaa kuin edellisellä kerralla, tällä kerralla jälkeä jo. Aloitetaan jälki kolmiolla, jonka kärjestä jälki lähtee. Alkuun perushallintajutut.
Toteutuminen:
Jälkitreenit tälläkertaa Isoniitun koulun pihalla, Klaukkalassa. Ensin otettiin seuraamista ja paikallaolo (6 min). Sitten Ritan kanssa siirryttiin pellolle, jonne meille tehtiin esineruutu. Tämän kanssa oli vähän innottomuutta, pellolla kun tuntui olevan paljon mielenkiintoisempia hajuja (ilmeisesti pupun papanoita...). Saatiin kuitenkin onnistumisia, kun tyttö pääsi tekemisen makuun. Tehtiin vielä toinen ruutu, jonka kanssa meni samalla tavalla. Yhden käsineen tahtoi mielummin nostaa kuin mennä makaamaan sen viereen, mutta saatiin harjoiteltua senkin ilmaisemista.
Seuraavaksi tehtiin kolmio, jonka kärjestä lähti noin 10 metrin jälki. Edettiin esineeltä esineelle, ja Rita ilmaisi todella hyvin, kulki jopa esineiden välimatkat nenä maassa! Lopuksi harhautui kuitenkin papanoille... Mutta ihan hyvin ensimmäiseksi jäljeksi.
Treenien jälkeen vietiin koirat koirapuistoon juoksentelemaan.
Illantreenit olivat Espoossa pienellä metsälammella lähellä Serenaa. Ensin otettiin Ritan sisko, jonka aikana Rita joutui odottamaan autossa. Kun tuli Ritan vuoro, oli se taas virtapiikissä. Aivot jäivät kotiin...
Markkeerauksen haki veden kautta, mutta palautti rantaa pitkin. Ja jopa pudotti dummyn ja ravisti. Jes.
Toisella toistolla jätti ravistamisen, mutta palautti edelleen rantaa pitkin. Kolmas markkeeraus oli eripaikkaan, lähelle rantaa, kaislikkoon, ja neiti haki markkeerauksen kokonaan maalta. Tämän kanssa ei ongelmia. Sitten pyysin, että toinenkin markkeeraus olisi kauempana vedessä, jolloin Rita juoksi rantaa pitkin, ui ja palautti uiden. Kaksoismarkkeerauksessa ei ongelmia: molempiin ui ja molemmat palautti uimalla! Sama toisella toistolla.
Lopuksi palkkana purkista lohta.
Toinen tehtävä oli ohjaus kaislikon läpi, noin 10 metriä. Mentiin koiran kanssa linja, heitin kolme dummya pusikkoon, annoin "muista" vihjeen, ja palasimme lähtöpaikalle. Sillä aikaa apulainen otti pois kaksi dummya ja jätti yhden. Rita meni "eteen" vihjeellä dummylle, nappasi sen, mutta tuntui unohtaneen mistä oli tulossa... : ) Kutsulla tuli heti luokse. Kaksi viimeistä meni nopeasti, ilman ongelmia. Palautukset tapahtuivat perusasennossa ja neiti irrotti dummysta vasta "kiitos" vihjeellä. Loppupalkkaus purkista lohta.
Paluumatka autossa meni seuratessa täydessä kontaktissa (naksu+nami).
Ollaan pitkälle pötkitty niistä ongelmista, jotka keväällä vaivasivat (toivottavasti - kop, kop, kop vaan puuta). Tänään päätin silti, että taippareissa kokeillaan aikaisintaan ensi keväänä, ei siis ajatustakaan, että vielä syksyllä yritettäisiin.
NOU/NOME:
Tähän en tehnyt suunnitelmaa etukäteen, kun treeniporukalla on aina joku suunnitelma, jota sitten harkintani mukaan noudatan. Tässä treenin alussa tehty suunnitelma:
Kaksoismarkkeeraukset veteen.
Ensin muutama ykkösmarkkeraus molempiin pisteisiin, sitten muutama kakkosmarkkeeraus.
Lopuksi linjaharjoitus kaislikossa.
Kontaktiharjoituksia!
PEKO
Jälki
Samaa kuin edellisellä kerralla, tällä kerralla jälkeä jo. Aloitetaan jälki kolmiolla, jonka kärjestä jälki lähtee. Alkuun perushallintajutut.
Toteutuminen:
Jälkitreenit tälläkertaa Isoniitun koulun pihalla, Klaukkalassa. Ensin otettiin seuraamista ja paikallaolo (6 min). Sitten Ritan kanssa siirryttiin pellolle, jonne meille tehtiin esineruutu. Tämän kanssa oli vähän innottomuutta, pellolla kun tuntui olevan paljon mielenkiintoisempia hajuja (ilmeisesti pupun papanoita...). Saatiin kuitenkin onnistumisia, kun tyttö pääsi tekemisen makuun. Tehtiin vielä toinen ruutu, jonka kanssa meni samalla tavalla. Yhden käsineen tahtoi mielummin nostaa kuin mennä makaamaan sen viereen, mutta saatiin harjoiteltua senkin ilmaisemista.
Seuraavaksi tehtiin kolmio, jonka kärjestä lähti noin 10 metrin jälki. Edettiin esineeltä esineelle, ja Rita ilmaisi todella hyvin, kulki jopa esineiden välimatkat nenä maassa! Lopuksi harhautui kuitenkin papanoille... Mutta ihan hyvin ensimmäiseksi jäljeksi.
Treenien jälkeen vietiin koirat koirapuistoon juoksentelemaan.
Illantreenit olivat Espoossa pienellä metsälammella lähellä Serenaa. Ensin otettiin Ritan sisko, jonka aikana Rita joutui odottamaan autossa. Kun tuli Ritan vuoro, oli se taas virtapiikissä. Aivot jäivät kotiin...
Markkeerauksen haki veden kautta, mutta palautti rantaa pitkin. Ja jopa pudotti dummyn ja ravisti. Jes.
Toisella toistolla jätti ravistamisen, mutta palautti edelleen rantaa pitkin. Kolmas markkeeraus oli eripaikkaan, lähelle rantaa, kaislikkoon, ja neiti haki markkeerauksen kokonaan maalta. Tämän kanssa ei ongelmia. Sitten pyysin, että toinenkin markkeeraus olisi kauempana vedessä, jolloin Rita juoksi rantaa pitkin, ui ja palautti uiden. Kaksoismarkkeerauksessa ei ongelmia: molempiin ui ja molemmat palautti uimalla! Sama toisella toistolla.
Lopuksi palkkana purkista lohta.
Toinen tehtävä oli ohjaus kaislikon läpi, noin 10 metriä. Mentiin koiran kanssa linja, heitin kolme dummya pusikkoon, annoin "muista" vihjeen, ja palasimme lähtöpaikalle. Sillä aikaa apulainen otti pois kaksi dummya ja jätti yhden. Rita meni "eteen" vihjeellä dummylle, nappasi sen, mutta tuntui unohtaneen mistä oli tulossa... : ) Kutsulla tuli heti luokse. Kaksi viimeistä meni nopeasti, ilman ongelmia. Palautukset tapahtuivat perusasennossa ja neiti irrotti dummysta vasta "kiitos" vihjeellä. Loppupalkkaus purkista lohta.
Paluumatka autossa meni seuratessa täydessä kontaktissa (naksu+nami).
Ollaan pitkälle pötkitty niistä ongelmista, jotka keväällä vaivasivat (toivottavasti - kop, kop, kop vaan puuta). Tänään päätin silti, että taippareissa kokeillaan aikaisintaan ensi keväänä, ei siis ajatustakaan, että vielä syksyllä yritettäisiin.
tiistai 3. elokuuta 2010
Lisää jälkeä!
Suunnitelmat:
PEKO:
Jälki:
Tavoite: Harjoitella esineilmaisua ja jäljestämään lyhyet matkat niiden välillä.
Alkuun hallintaosuus: seuraamista sekä 4min paikallamakuu.
Muutama lyhyt jälki, joissa lyhyt jälkiosa, ja useampi esine. Palkka esineen päälle.
Toteutuminen:
Uskollisina hakuharrastajina otettiin ennen jälkitreenejä hakua. Ensin keppi&rullaa, jossa ongelmia ei ollut. Rita oli ihan virtapiikissä! Toimi nopeasti, mutta jätti makaavan maalimiehen lääppimättä. Tehtiin muutama metsässä oleva maalimieskin, joissa ongelmaa ei ollut. Viimeisellä jopa maalimiehen löydettyään palasi sinne, mistä olin sen matkaan laittanut, nenä maassa löysi minut, tuli sivulle, ja meni lyhintä tietä maalimiehelle (ei siis reittiä, jonka oli kulkenut), taas mahtava fiilis tytöstä!
Jälkitreenit olivat tällä kertaa Järvihaan teollisuusalueella hiekkakentällä. Otettiin ensin seuraamista toisen koiran läsnäollessa ja paikallamakuu 6 minuuttia. Ei ongelmia tässä.
Esineruutua tehtiin niin, että tallotulle alueelle laitettiin kolme esinettä. Kun koira kävi makuulle niiden luokse - naksu + palkka. Tätä kahden ruudun verran, ja siinä oli tarpeeksi tälle kerralle. Jälkiä ei tehtykään, turha ottaa liian nopeaa starttia. Sää oli taas hautuvan kuuma, +30 astetta...
PEKO:
Jälki:
Tavoite: Harjoitella esineilmaisua ja jäljestämään lyhyet matkat niiden välillä.
Alkuun hallintaosuus: seuraamista sekä 4min paikallamakuu.
Muutama lyhyt jälki, joissa lyhyt jälkiosa, ja useampi esine. Palkka esineen päälle.
Toteutuminen:
Uskollisina hakuharrastajina otettiin ennen jälkitreenejä hakua. Ensin keppi&rullaa, jossa ongelmia ei ollut. Rita oli ihan virtapiikissä! Toimi nopeasti, mutta jätti makaavan maalimiehen lääppimättä. Tehtiin muutama metsässä oleva maalimieskin, joissa ongelmaa ei ollut. Viimeisellä jopa maalimiehen löydettyään palasi sinne, mistä olin sen matkaan laittanut, nenä maassa löysi minut, tuli sivulle, ja meni lyhintä tietä maalimiehelle (ei siis reittiä, jonka oli kulkenut), taas mahtava fiilis tytöstä!
Jälkitreenit olivat tällä kertaa Järvihaan teollisuusalueella hiekkakentällä. Otettiin ensin seuraamista toisen koiran läsnäollessa ja paikallamakuu 6 minuuttia. Ei ongelmia tässä.
Esineruutua tehtiin niin, että tallotulle alueelle laitettiin kolme esinettä. Kun koira kävi makuulle niiden luokse - naksu + palkka. Tätä kahden ruudun verran, ja siinä oli tarpeeksi tälle kerralle. Jälkiä ei tehtykään, turha ottaa liian nopeaa starttia. Sää oli taas hautuvan kuuma, +30 astetta...
maanantai 2. elokuuta 2010
Jälki?
Sunnuntaikin meni melkeinpä lepäillessä: aamulla tuli hirveä päänsärky, joten en saanut lähdettyä kouluttamaan.
Maanantaina kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni, ja mentiin pelastuskoiratreeneihin.
Suunnitelma:Tavoite: pelastuskoirakokeiden hallintaosuuden oppiminen, sekä kepiltä palaamisen nopeutuminen.
Kriteeri: rullan nopea palauttaminen.
Alkuun seuraamisharjoituksia, sekä 4min paikallaolo.
PEKO:
Maalimiehellä kolme toistoa - tauko - kolme toistoa niin, että maalimies seisoo ensimmäiset toistot, ja istuu viimeiset kolme.
Minä palkkaan Ritan.
Toteutuminen:Tänään oltiin Klaukkalan Haikalassa pienen rämeen reunalla. Siellä oli runsaasti hajuja ja lämpötilakin oli taas vaihteeksi helteen puolella.
Seuraamisessa Ritan ajatukset meni jotain omaa rataansa, mutta sain muutaman pätkän seuraamista kunnon kontaktissa, ja niistä sitten hyvä palkkaus. Paikallaolon kanssa ei MITÄÄN ongelmia, vaikka neiti saikin olla reilut neljä minuuttia.
Hallintaosuuden jälkeen päästin Ritan vähän nuuskimaan aluetta - siellä kun oli kaikenmoisia hajuja. Rita heti seurailikin hajuja ympäriinsä, ja oikein näki, että mikäli olisin aloittanut suoraan, niin siellä se seilaisi koko homma unohtuneena. Otin Ritan taas hallintaan ja kontaktiin. Kolme ensimmäistä toistoa menivät ilman ongelmia, viimeisellä annoin palkaksi puolet päivän ruuasta.
Seuraavat kolme toistoa maalimies istui kannolla heinikon keskellä, ja Rita herpaantuikin hajuille sieltä. Jouduimme tekemään taas kolme toistoa seisovalla maalimiehellä (jotta saataisiin onnistumisia...), mutta lisäsin välimatkaa maalimieheen tuplaten. Rita ilmaisi maalimiehen kaikki kolme kertaa hyvin, ja vauhtiakin tuli enemmän kun välimatka lisääntyi. Viimeiselle puolet ruoka-annoksesta taas.
Sitten Rita meni odottelemaan, kun toiselle koiralle tehtiin jälki. Siinä sitten aloin pohtimaan jälkeä Ritan kanssa... Toinen treenaajista ehdotti, että kokeillaan (olen tehnyt Ritalle esineruutua). Ensin tyttö ei oikein ymmärtänyt, että mikä ideana oli, vaan noutajana nosti esineet minulle. Mutta sitten kun tehtiin niin, että toinen henkilö jätti esineen, niin silloin Rita meni maahan. Lopuksi tehtiin jopa 2 m jälkeä, esine, 2 m jälkeä ja esine - Ritalla ei ongelmia, vaan kuono maassa esineelle, maahan, kuono maassa seuraavalle ja maahan. Ja vaikkei jälkeä treenattaisi niin, että kokeisiin päästään, niin ainakin siitä on hyötyä pelastuskoiralle hälytehtävissä.
Maanantaina kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni, ja mentiin pelastuskoiratreeneihin.
Suunnitelma:Tavoite: pelastuskoirakokeiden hallintaosuuden oppiminen, sekä kepiltä palaamisen nopeutuminen.
Kriteeri: rullan nopea palauttaminen.
Alkuun seuraamisharjoituksia, sekä 4min paikallaolo.
PEKO:
Maalimiehellä kolme toistoa - tauko - kolme toistoa niin, että maalimies seisoo ensimmäiset toistot, ja istuu viimeiset kolme.
Minä palkkaan Ritan.
Toteutuminen:Tänään oltiin Klaukkalan Haikalassa pienen rämeen reunalla. Siellä oli runsaasti hajuja ja lämpötilakin oli taas vaihteeksi helteen puolella.
Seuraamisessa Ritan ajatukset meni jotain omaa rataansa, mutta sain muutaman pätkän seuraamista kunnon kontaktissa, ja niistä sitten hyvä palkkaus. Paikallaolon kanssa ei MITÄÄN ongelmia, vaikka neiti saikin olla reilut neljä minuuttia.
Hallintaosuuden jälkeen päästin Ritan vähän nuuskimaan aluetta - siellä kun oli kaikenmoisia hajuja. Rita heti seurailikin hajuja ympäriinsä, ja oikein näki, että mikäli olisin aloittanut suoraan, niin siellä se seilaisi koko homma unohtuneena. Otin Ritan taas hallintaan ja kontaktiin. Kolme ensimmäistä toistoa menivät ilman ongelmia, viimeisellä annoin palkaksi puolet päivän ruuasta.
Seuraavat kolme toistoa maalimies istui kannolla heinikon keskellä, ja Rita herpaantuikin hajuille sieltä. Jouduimme tekemään taas kolme toistoa seisovalla maalimiehellä (jotta saataisiin onnistumisia...), mutta lisäsin välimatkaa maalimieheen tuplaten. Rita ilmaisi maalimiehen kaikki kolme kertaa hyvin, ja vauhtiakin tuli enemmän kun välimatka lisääntyi. Viimeiselle puolet ruoka-annoksesta taas.
Sitten Rita meni odottelemaan, kun toiselle koiralle tehtiin jälki. Siinä sitten aloin pohtimaan jälkeä Ritan kanssa... Toinen treenaajista ehdotti, että kokeillaan (olen tehnyt Ritalle esineruutua). Ensin tyttö ei oikein ymmärtänyt, että mikä ideana oli, vaan noutajana nosti esineet minulle. Mutta sitten kun tehtiin niin, että toinen henkilö jätti esineen, niin silloin Rita meni maahan. Lopuksi tehtiin jopa 2 m jälkeä, esine, 2 m jälkeä ja esine - Ritalla ei ongelmia, vaan kuono maassa esineelle, maahan, kuono maassa seuraavalle ja maahan. Ja vaikkei jälkeä treenattaisi niin, että kokeisiin päästään, niin ainakin siitä on hyötyä pelastuskoiralle hälytehtävissä.
sunnuntai 1. elokuuta 2010
Niin ne suunnitelmat muuttuvat...
Niin, eli meillä menikin viikonloppu aivan eri tavalla kuin oli suunniteltu. Lähtiessäni perjantaina pyörällä töistä kotiin ehdin ajaa vain muutaman kilometrin, kun alamäessä eteeni kääntyi yllättäen pakettiauto, jonka kylkeen sitten rusautin. Ei käynyt sinänsä pahasti: leuka verillä ja mustelmalla, eri puolilla kehoa naarmuja ja mustelmia ja niska ja yläselkä sekä oikea käsi niin jäykkänä, ettei pää käänny eikä käsi toimi... Mutta ei murtumia. Mutta treenien sijaan perjantain vietin sairaalassa.
Lauantaina kuitenkin tehtiin jo pientä ulkona: otimme ensin seuraamista, joka onnistuikin hyvin. Rita seurasi pitkiä pätkiä, käännöksiä, pysähdyksiä TÄYDELLISESSÄ kontaktissa! Lisäksi neiti joutui olemaan paikallamakuussa kun toinen koira tokoili.
Tehtiin myös agilitykeppejä. Rita osaa mennä vinokepeillä jo. Ollaan harjoiteltu kahdeksalla kepillä, mutta nyt vähensin neljään, ajatuksena se, että kun ne saadaan suoristettua voidaan keppejä aina lisätä kaksi kerrallaan, mutta koiralta vaaditaan kuitenkin vain aluksi neljän pystyssä olevan kepin pujottelu. Kahdeksan olisi liikaa.
Sunnuntaina joko lepoa, tai tokoa. Tai ehkä pekoilun keppiä ja rullaa. Päätän sitten kun pää taas toimii...
Lauantaina kuitenkin tehtiin jo pientä ulkona: otimme ensin seuraamista, joka onnistuikin hyvin. Rita seurasi pitkiä pätkiä, käännöksiä, pysähdyksiä TÄYDELLISESSÄ kontaktissa! Lisäksi neiti joutui olemaan paikallamakuussa kun toinen koira tokoili.
Tehtiin myös agilitykeppejä. Rita osaa mennä vinokepeillä jo. Ollaan harjoiteltu kahdeksalla kepillä, mutta nyt vähensin neljään, ajatuksena se, että kun ne saadaan suoristettua voidaan keppejä aina lisätä kaksi kerrallaan, mutta koiralta vaaditaan kuitenkin vain aluksi neljän pystyssä olevan kepin pujottelu. Kahdeksan olisi liikaa.
Sunnuntaina joko lepoa, tai tokoa. Tai ehkä pekoilun keppiä ja rullaa. Päätän sitten kun pää taas toimii...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)